kuva: Pixabay
Omaisuuden siirtyessä yksityishenkilöltä toiselle on kyseessä tyypillisesti kauppa, lahja tai perintö. Kaikilla näillä omaisuuden siirtomuodolla on itsenäiset veroseuraamukset. Käytännössä useimmat omaisuuden siirtotilanteet aiheuttavat veronmaksuvelvoitteita, mutta perehtymällä eri siirtomuotojen veroseuraamuksiin, voi ennakoida ja jopa suunnitella omaa verotusta.
Kaupan, lahjan ja perinnön veroseuraamukset
Kauppa on omaisuuden vastikkeellinen luovutus, josta voi syntyä myyjälle luovutusvoittoa. Kaupasta saatu voitto-osuus verotetaan myyjällä pääomatulona sen vuoden verotuksessa, jolloin kauppakirja on allekirjoitettu. Pääomatulon veroprosentti vuonna 2018 on 30 prosenttia 30 000 euroon asti ja sen ylimenevältä osalta 34 prosenttia. Vero lasketaan kaikille samalla tavalla pääomatuloveroprosentin mukaisesti, joten esimerkiksi myyjän ja ostajan sukulaisuussuhteella ei ole joitakin laissa määrättyjä poikkeuksia lukuun ottamatta merkitystä.
Perintö- ja lahjaverotus on luonteeltaan progressiivisia eli mitä suurempi on perityn tai lahjaksi saadun omaisuuden arvo sitä suurempi vero siitä on maksettava. Perintö- ja lahjaveroluokkia on kaksi ja veroluokan määräytymiseen vaikuttaa osapuolten välinen sukulaisuussuhde. Vero määräytyy omaisuuden arvon ja perintö- tai lahjaveroluokan perusteella. Omaisuus arvostetaan perintö- ja lahjaverotuksessa kuolinpäivän tai lahjoituspäivän käypään arvoon. Käypä arvo on hinta, jolla toisilleen tuntemattomat myyjä ja ostaja suostuisivat tekemään kaupan vapailla markkinoilla.
Verosuunnittelu omaisuuden siirtotilanteissa
Verosuunnittelu on verotustekijöiden huomioimista osana muuta päätöksentekoa. Sillä tarkoitetaan myös yksittäisiä hyväksyttäviä toimia, joiden tavoitteena on verojen minimointi.
Yksityishenkilöiden tekemä verosuunnittelu liittyy tyypillisesti omaisuuden myyntitilanteisiin. Esimerkiksi omaa kotia myytäessä on suhteellisen helppo varmistaa, että se voidaan myydä verovapaasti. Jos henkilö on yhtäaikaisesti ja yhtäjaksoisesti omistanut ja käyttänyt asuntoa omana vakituisena asuntonaan vähintään kahden vuoden ajan, myynti on tuloverolain 48 §:n mukaan verovapaa.
Perintö- ja lahjaverotukseen liittyvä verosuunnittelu on vastaavasti monimutkaisempaa ja moni tarvitsee siihen asiantuntijan apua. Nämä edellyttävät monesti laajaa vero-oikeuden, verotuskäytännön ja siviilioikeuden tuntemusta. Esimerkiksi perinnöstä luopuminen ja legaatit eli omaisuuden testamenttaaminen ovat yleisiä verosuunnittelutoimia, joilla on laissa tietyt muotovaatimukset. Jos perinnöstä luopuminen tehdään vasta kuolinpesään ryhtymisen jälkeen, perintöverot voivat tulla maksettavaksi jopa kahteen kertaan.
Verosuunnittelu ja veron kiertäminen
Sallitun verosuunnittelun ja erottaminen veronkierrosta on tärkeää, jotta henkilöt eivät tietämättömyyden vuoksi toimi vastoin lakia. Rajapinta verosuunnittelun ja veronkierron välillä on häilyvä. Monissa tilanteissa onkin suositeltavaa hakea Verohallinnon ennakkoratkaisua. Ne ovat sitovia päätöksiä siitä, miten Verohallinto menettelee yksittäisessä veroasiassa.
Veronkierrolla on muutamia tunnistettavia piirteitä, joita ovat toimen keinotekoisuus ja todellisen taloudellisen motiivin puuttuminen. Verosuunnitteluksi voidaan vastaavasti lukea verolakeihin ja lain tarkoituksiin nähden selkeät, suoraviivaiset ja yleisesti tunnetut toimet.
Tunnistaminen ja ennakointi
Omaisuuden siirtotilanteiden verotus koskettaa suurinta osaa suomalaisista jossakin elämänvaiheessa, mutta silti verotusjärjestelmä on monelle vieras ja monimutkainen aihe. Verotus on kuitenkin välttämätön osa omaisuuden siirtotilanteita, joten siihen perehtyminen ainakin yleisellä tasolla on jokaiselle hyödyllistä. Veroseuraamusten tunnistaminen ja ennakointi mahdollistavat yllätyksiltä välttymisen. Henkilökohtaisessa verosuunnittelussa onkin tärkeää ymmärtää lain sallimat mahdollisuudet ja tarpeen tullen hankkia asiantuntija-apua.
Jarmo Kemppinen
Lehtori, yritysjuridiikka
Saimaan ammattikorkeakoulu
Johanna Lattu
valmistunut opiskelija
Saimaan ammattikorkeakoulu