Avain kansalaisuuteen –hanke kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään soveltuvaa henkilökohtaiseen budjetointiin (HB) perustuvaa palvelujen järjestämisen toimintamallia. Hanketta toteuttavat ja vaikuttavuutta arvioivat yhteistyössä Metropolia Amk, Saimaan Amk sekä Diakonia Amk. Pilotointia käytännön asiakastyössä toteutetaan Hämeenlinnan, Porin, Tampereen ja Vantaan kaupungeissa sekä Etelä-Karjalan ja Kainuun sote-kuntayhtymissä.
Tavoitteena on vahvistaa asiakaslähtöistä ja osallistavaa työskentelykulttuuria, jossa asiakas on asiantuntija myös palvelujen kehittämisessä. Kansainvälisiin kokemuksiin perustuen HB-toimintamallin oletetaan tukevan asiakkaan osallisuuden ja sosiaalisen kansalaisuuden rakentumista sekä erityisesti asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja valinnanvapauden laajentumista. Osana sote-uudistusta valinnanvapauslakiehdotukseen sisältyy henkilökohtaista budjetointia koskeva luku.
HB- toimintamallissa palvelujen käyttäjälle muodostetaan hänen tai hänen perheensä avun ja tuen tarpeiden pohjalta määritetty henkilökohtainen budjetti. Henkilökohtaisen budjetin määrittelyä edeltää aina palvelujen tarpeen arviointi. Arvioinnin tekevät sosiaalialan ammattilaiset. Tämän jälkeen palvelujen käyttäjä voi valita itselleen HB:n ja näin itse suunnitella tarvitsemansa palvelut tuekseen. Rahaa henkilökohtainen budjetti ei anna, se antaa maksusitoumuksen. HB on keino henkilökohtaistaa sosiaalipalveluja niin, että palvelut voidaan järjestää yksilöllisesti, palvelujen käyttäjän tarpeiden, tavoitteiden ja oman valinnan mukaisesti.
Palvelujen valintaan voi saada apua. Asiakkaan läheiset tai ystävät voivat auttaa sopivan palvelun valinnassa. Mikäli läheisistä ei avustajaa löydy, oma lähityöntekijä tai henkilökohtaisen budjetoinnin tukihenkilö auttaa toimintasuunnitelman tekemisessä ja tarpeeseen vastaavien palvelujen löytämisessä.
Hankkeen aikana henkilökohtaista budjetointia on menestyksekkäästi kokeiltu lapsiperhepalveluissa, omaishoidon tuen palveluissa, vammaispalveluissa ja kuntouttavan työtoiminnan järjestämisessä. Eri piloteissa asiakasryhmät ovat vaihdelleet.
Lapsi- ja perhepalveluissa HB vaihtoehdon valinneet asiakasperheet kokevat näin hankittujen palvelujen vastaavan paremmin juuri heidän tarpeisiinsa. Perheet kokevat tulleensa kuulluksi palveluntarpeen arvioinnissa ja päätöksenteossa. He kokevat saaneensa ”itselleen sopivaa tukea omaan arkeensa”. Lapsi ja perhepalveluissa on perinteisesti tarjolla kotipalvelua, perhetyötä sekä tukihenkilö ja -perhetoimintaa. HB –toimintamallin valinneet asiakkaat kohentavat hyvinvointiaan ja toimintakykyään sosiaalipalvelujen ohella mm. terveyspalveluilla, liikunnalla, taiteella ja kulttuurilla. Näyttä siltä, että kun asiakas pääsee vaikuttamaan palvelujen valintaan ja määrään, motivaatio käyttää palveluja hyödykseen kasvaa.
Henkilökohtaisen budjetoinnin valinneet perheet ovat mm.
- vaihtaneet kotipalvelua tai perhetyötä ammatilliseen tukihenkilöpalveluun,
- hankkineet apua lumitöihin, lastenhoitoon tai siivoukseen,
- käyttäneet kauppakassipalvelua, pesulapalveluja, lasten ”ulkoilutus palvelua”
- ostaneet fysioterapiaa vanhemmille.
Vammaispalveluissa henkilökohtaisen budjetti toimintamalli on mahdollistanut perheen kokonaistilanteen paremman huomioimisen. Esim. sosiaalipalveluna omaishoitajille tarjottu omaishoidon vapaa ei aina vastaa perheiden toiveita. Henkilökohtainen budjetointi laajentaa asiakkaiden palveluja perinteisiä sosiaalipalveluja kattavammaksi. Asiakkaan kuulluksi tuleminen ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen korostuvat HB-asiakkuudessa. HB toimintamalli laajentaa asiakkaiden mahdollisuuksia valita kenen palveluja he käyttävät. Näin asiakkaiden mahdollisuudet hallita omaa elämäänsä kasvavat. Tämä vahvistaa toimintakykyä ja hyvinvointia.
”Itkin ilosta, kun olin saanut oikeanlaisen, minulle sopivan tavan hyödyntää omaishoitajan vapaita ja budjettia.”
Sosionomikoulutuksen lehtori (YTM) Ulla Huhtalo
Saimaan Ammattikorkeakoulu