Ilmiö | Sosiaalinen media haastaa perinteiset projektinhallintatyökalut ketteryydellä ja ennen kaikkea osaavalla käyttäjäpohjalla, lehtori Jaani Väisänen kirjoittaa.

Kuva: Pexels
Miten työelämä on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Suurin mieleen tuleva muutos on varmasti kasvava informaatioähky ja jatkuva yhteydenottojen pommitus.
Olemme tottuneet olemaan tavoitettavissa 24 tuntia vuorokaudessa, viikon jokaisena päivänä. Meille voi toki soittaa, koska puhelimemme ovat aina mukana, mutta meille voi jättää viestejä WhatsAppissa, jakaa tiedostoja Facebookin kautta, aikatauluttaa elämäämme Trellon välityksellä ja tietenkin pyytää ilmoittamaan sopivia palaveriaikoja Doodlen kautta.
Vaikka jatkuva tavoitettavuus on omiaan lisäämään työntekijän stressiä, asialla on toinenkin puoli: työskentely on entistä riippumattomampaa ajasta ja paikasta. Tämä yhdistettynä työelämän kasvaviin vaatimuksiin luo aivan uudenlaisen pohjan projektiosaamisen ammattilaisille.
Aiemmin projektinvetäjä pystyi kommunikoimaan tiiminsä kanssa vain kasvotusten, ja tapaamisiin suhtauduttiinkin omanlaisellaan hartaudella. Olivathan tapahtumat ainoita paikkoja, joissa koko porukalla nähtiin, missä kohdin projekti on menossa.
Toista on nyt. Globalisaation ja tieto- ja viestintäteknologian kehittymisen myötä projekteja toteutetaan eri maissa ja eri aikavyöhykkeillä, täysin ammattimaisesti ja reaaliajassa.
Parikymppiset nuoret ovat vanhempaa sukupolvea huomattavasti ketterämpiä ja osaavampia erilaisten viesti- ja tiedonsiirtosovellusten kanssa. He ovat myös kykeneviä omaksumaan nykyaikaisia projektinhallintatyökaluja, joita markkinoilla on pilvin pimein.
Erilaisten sovellusten käyttäminen ei kuitenkaan vielä tarkoita niiden hyödyntämistä. Koko ikänsä Facebookissa pyörineelle nuorelle voi tulla täytenä yllätyksenä, että esimerkiksi Facebookin ryhmiä voi käyttää projektinhallintaan. Projektiosaamisen koulutuksissakin sometyökalut sivuutetaan usein raskaampien ja ”oikeiden” projektihallinnan työkalujen tieltä.
Mutta hätä keksii keinot. Saimaan ammattikorkeakoulussa on nyt kahtena peräkkäisenä vuonna toteutettu Web-Based Projects -kurssi, jolla SAIMIAn ja saksalaisen Würzburgin ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat toteuttaneet asiakasprojekteja sekä suomalaiselle että saksalaiselle yrityksille.
Kahta intensiiviviikkoa lukuun ottamatta työskentely tapahtuu kokonaan verkon välityksellä. Osana kurssin arviointia opiskelijat esittelevät käyttämänsä projektihallinnan työkalut ja tavat, joilla työkaluja käytettiin.
Lopputuloksena olemme saaneet suuren kirjon erilaisia sosiaalisen median työkalujen käyttötapoja projektien läpivetämiseen. Joitain näitä olen häpeämättä apinoinut omaan käyttööni. Pitäisiköhän meidän pedagogienkin ottaa hieman mallia nuoresta somesukupolvesta?
Jaani Väisänen
FT, lehtori
Saimaan ammattikorkeakoulu