Pinnalla | Ympäristö, liiketalous, hoiva. Tekniikkaa tarvitaan ja sen hallinta on vastaus moniin suuriin kysymyksiin. Mutta ketä kiinnostaa?
Kuva: Eija Hauska-Mertanen
Tekniikan alojen vetovoima on heikko Etelä-Karjalassa. Monet yritykset kamppailevat ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden kanssa. Teknologiateollisuus ry:n vuonna 2018 teettämän selvityksen mukaan Suomessa tarvitaan vuoteen 2021 mennessä tekniikan alalle yli 53 000 uutta osaajaa.
Osaajista noin puolet tulee koulutuksen kautta, mutta toinen puoli tarvitaan noin 26 500:n eläköityvän tilalle. Teknologiateollisuus ry arvioi sivuillaan ammatillisen koulutuksen työelämätarpeiden huomioimisen sekä ammatillisen koulutuksen houkuttelevuuden olevan haaste. Hakijatilastoja katsellessa sama tilanne näyttää olevan korkeakoulutasolla.
Saimaan ammattikorkeakoulun ja Saimaan ammattiopisto Sampon yhteinen VETO – vetovoimaa ja väyliä tekniikkaan -hanke pyrkii lisäämään merkittävästi tekniikan alojen kiinnostavuutta ja näin varmistamaan, että eteläkarjalaisille rakennemuutos- ja kasvualojen yrityksille on tarjolla oikeanlaista teknistä osaamista.
Lisäksi tavoitteena on edistää kohderyhmien ammatillista osaamista ja parantaa työllistymisen edellytyksiä erityisryhmissä. Erityisesti pyrimme saavuttamaan nuoremmat ikäluokat, aliedustettuina olevat naiset, maahanmuuttajataustaiset sekä erilaiset oppijat. VETO-hankkeen avulla etsitään myös keinoja joustavampaan siirtymään eri koulutusalojen ja työelämän välillä.
Hanke kestää reilut kaksi vuotta (1.2.2019–30.6.2020) ja se saa rahoituksensa Euroopan unionin sosiaalirahastosta Hämeen ELY-keskuksen kautta. Hanke käynnistyi imagotutkimuksella, joka toteutettiin eteläkarjalaisten koulutustaan miettivien keskuudessa keväällä. Vastaava tutkimus toteutetaan hankkeen lopussa.
VETO-hankkeessa tehdään aktiivista yhteistyötä alan yritysten sekä muiden, vastaavia hankkeita toteuttaneiden oppilaitosten kanssa. Näin voidaan hyödyntää laaja-alaisesti jo saadut kokemukset ja etsiä myös uusia, innovatiivisia tapoja tavoittaa kohderyhmät.
Toimenpidesalkussa on yhteys oppilaitosten opinto-ohjaajiin, joiden tietämystä tekniikan aloista halutaan lisätä ja siten saada tekniikan alat myös paremmin tutuksi kaikille koulutuspolkuaan miettiville. Hankkeessa toteutetaan kohderyhmille suunnattuja tapahtumia ja aktivoidaan alueen teollisuusyrityksiä vuoropuheluun oppilaitosten ja potentiaalisten alalle hakeutuvien kanssa.
Imagokysymyksiä pohtiessani osallistuin Aalto-yliopiston, Tampereen yliopiston ja LUT-yliopiston järjestämään Shaking up tech -tapahtumaan 10. lokakuuta 2019. Tapahtuma striimattiin kaikkiin kolmeen yliopistoon. Tapahtuman tavoitteena oli vaikuttaa tekniikan alojen imagoon ja se oli suunnattu lukiossa opiskeleville naisille.
Kaikille yhteisessä osassa naiset tekniikan alan huipulta kertoivat, miten he ovat alalle tulleet sekä niistä, hyvin erilaisista tehtävistä, joissa he työskentelivät tekniikan parissa. Koodaaja, lastenkirjailija ja luonnontieteiden kunniatohtori Linda Liukas puhui innostavasti nuorille, mutta itsellekin puheesta jäi elämään kaksi asiaa:
- Nuoret naiset haluavat tehdä ratkaisuja, jotka pelastavat maailman.
- Teknologia ei ole vain vanhojen miesten tai hupparipäisten poikien juttuja.
Kun pyrimme innostamaan ihmisiä parantamaan maailmaa ja muuttamaan mielikuvia tekniikasta, saamme myös uutta potentiaalia tekniikan aloille.
Mielikuvat ohjaavat helposti elämäämme. Tilaisuudessa testasimme omia mielikuviamme insinööristä. Suljimme silmämme ja katsoimme, miltä insinööri näyttää mielikuvassamme. Mielikuvamme on vielä voimakkaasti sukupuolijaottunut, sillä suurin osa lähes sadasta Lappeenrannassa istuneesta kuulijasta näki insinöörinä ensimmäiseksi miehen.
Vastaavaan mielikuvaan törmäsin päivää myöhemmin bussissa, kun olin pukeutunut huomiotakkiin ja minulla oli valkoinen kypärä kädessäni. Noin nelivuotias poika kysyi äidiltään: ”Kuka tuo setä on?” Poika jäi hyvin mietteliäänä katsomaan minua, kun äiti vastasi, että olenkin täti.
Minä haluan muuttaa maailmaa ja mielikuvia!
Eija Hauska-Mertanen
Lehtori
Saimaan ammattikorkeakoulu