Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa ollaan ajauduttu keskusteluun valinnan vapaudesta.
Asiakkaalla on vapaus valita millaisia palveluja hän käyttää – mitä ovat ne palvelut, joita hän haluaa käyttää ja mistä hän saa parhaan avun ja tuen?
Sipilän hallituksen kärkihankkeen, Taiteen prosenttiperiaatteen laajentaminen, ”Tarkoituksena on luoda nykyisen rakennushankkeisiin kytkeytyvän prosenttiperiaatteen rinnalle uusi toimintatapa, jolla voidaan sujuvoittaa taide- ja kulttuurisisältöisten hyvinvointipalveluiden hankintaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
Prosenttiperiaatteen laajentamisen tavoitteena on parantaa taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta ja siten edistää taiteen hyvinvointivaikutuksia. Tämä tapahtuu lisäämällä eri taiteenalojen ja kulttuuripalvelujen tarjontaa sekä käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja asiakastyössä.
Pitkän tähtäyksen tavoitteena on saada taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut vakiinnutetuiksi osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja hyvinvoinnin seurantaa.”
Taiteen paikkaa määritellään vaikuttavuuden kautta. Haetaan mittareita, joilla vaikuttavuus voitaisiin todentaa. Haluan tuoda keskusteluun toisenlaisen näkökulman. Mitä merkityksiä taiteella ihmiselle on ja millaisia tehtäviä taiteelle voisi sitä kautta rakentua asiakaslähtöisessä palveluprosessissa?
Katson taiteen merkityksellisyyttä Alain de Bottonin ja John Armstrongin (2013) taiteen seitsemän tehtävän kautta:
- remembering – muistaminen: Taide auttaa jäsentämään muistoja
- hope – toivo: ja aide auttaa luomaan toivoa silloin, kun arjen jatkuvuus on uhattuna.
- sorrow – suru: Arjen jatkuvuuden haasteet ja katkokset synnyttävät surua, taiteen keinoilla surun saa kuvattua tai kirjoitettua ulos.
- rebalancing – tasapainottaminen: Kuvattu ja kirjoitettu suru saa uuden muodon. Tunne tasapainottuu, ihminen saa ryhmässä perspektiiviä ja vertaistukea omille tuntemuksille ja kokemuksille jolloin
- self-understanding – itseymmärrys: ymmärrys itsestä, omien tunteiden luonteesta kasvaa ja muotoutuu uuteen muotoon. En ole yksin tunteitteni kanssa,
- growth – kasvu: syntyy uusia mahdollisuuksia, uutta kasvua, versoja
- appreciation – arvostus: jotka ruokkivat itsen arvostusta.
Sosiaalipalvelujen kirjoa asiakkaan, siis ihmisen näkökulmasta tarkasteltaessa, merkityksellisyyttä tuottavia paikkoja taiteelle löytyy sosiaalisesta kuntoutuksesta, kuntouttavasta työ- ja päivätoiminnasta, omaishoidosta, lastensuojelun tukipalveluista jne. Taiteelle löytyy tilausta varhaisessa puuttumisessa ja ehkäisevissä palveluissa. Uuden lainsäädännön tavoitteena on ollut mahdollistaa taiteen ja kulttuurin käyttö sotepalveluissa. Jäljelle jää ruohonjuuritason toimijoiden, erityisesti palveluohjauksen osaamisen vahvistaminen siitä, missä ja miten taidetta hyödyntää. Tätä edistävät esimerkiksi kolmeentoista maakuntaan tekeillä olevat maakunnalliset kulttuurihyvinvointisuunnitelmat. Suunnitelmien kautta on tarkoitus löytää taiteelle rakenteellisia paikkoja – mutta ennen muuta tehdä näkyväksi me monet ja monenlaiset mahdollisuudet, kuinka taidetta ja kulttuuria voidaan käyttää osana sotepalveluja ja tuottaa valinnanvapautta.
Projektipäällikkö ja kulttuurihyvinvoinnin asiantuntija Päivimaria Seppänen
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom