Tämän päivän keskusteluissa vilahtavat käsitteet verkko, verkostot ja digitaaliset toimintaympäristöt. Keskustelun pontena toimivat erilaiset skenaariot ja strategiat, onhan digitalisaatio määritelty yhdeksi hallituksen 2025-kärkitavoitteista (Valtioneuvosto 2015) mm. tavoitteenaan digitalisoituvat julkiset palvelut ja kokeilukulttuuriin ohjaava ajattelu. Artikkelini pohjaa Saimaan ammattikorkeakoulussa opiskelevien lähinnä kolmannen vuosikurssin sosionomi-opiskelijoiden (N=109) oppimiskokemuksiin keväällä 2018 toteutetuissa Mediaosaaminen 5 op ja Monikulttuurisuus ja maahanmuuttajatyö 3 op –opintojaksoissa. Molempien opintojaksojen rakenne oli yhtenevä, toki opintojaksojen sisällöissä oli omat painotuksensa. Yhdistävänä tekijänä oli ajatus digitalisoituvista toimintaympäristöistä ja kokeilukulttuurista. Molemmissa opintojaksoissa oppimisympäristönä toimi OneNote Class Notebook (kuva 1.) ja webinaareissa käytetty AdobeConnect-yhteys. Opiskelijoilla oli jo aiempaa kokemusta verkko-opiskelusta, mutta kokemus OneNote Class Notebook –oppimisympäristöstä oli kaikille uusi. Samoin webinaariluennot olivat monille opiskelijoille uusia. Kyseessä oli siten kokeilukulttuuriin ohjaava pilotti.
Taustaa
Miten verkot, kokeilukulttuuri ja digitalisoituminen näyttäytyvät sitten korkeakoulun arjessa? Ensinnä, jo opiskelijaryhmien verkostot ovat yhä monimuotoisempia suhteessaan ikään, kokemukseensa, kykyihinsä ja kiinnostuksenkohteisiinsa nähden. Yhdessä ryhmässä voi opiskella opiskelijoita päivätoteutuksena, monimuotoisina, polkuopintoina, kansainvälisinä tutkinto-opiskelijoina tai vaihto-opiskelijoina. Heidän lähtökohtansa ja tarpeensa oppia ja suorittaa opintojaan ovat siis hyvin erilaiset. Toiseksi, digitaaliset oppimisympäristöt ovat yhä avoimempia. Opiskelijoita yhdistää älylaitteiden välityksellä linkittyminen paikallisiin ja/tai globaaleihin verkostoihin, kuten esimerkiksi WhatsApp, Facebook tai YouTube. Opiskelijoita ei voida siis enää nähdä vain yksittäisinä oppijoina opetustiloissa vaan oppimista tapahtuu myös luokkien ja auditorioiden ulkopuolella, jossa opiskelijat solahtavat välittömästi älylaitteidensa mahdollistamiin moninaisiin verkkoympäristöihinsä ja verkostoihinsa. Tarvetta ei ole siis pelkästään uusille taidoille, vaan myös uudenlaisille toiminta- ja ajattelumalleille. Mutta miten näihin muutoksiin ja mahdollisuuksiin vastaa opetus?
Sosionomi-opiskelijoiden ajatuksia ja kokemuksia verkko-kokeiluista
Päällimmäisiksi opiskelijoiden ajatuksista ja kokemuksista nousivat toteutuksen mielekkyys, prosessinomaisen tiedon käsittely ja palaute, itsenäinen työskentely, sekä digi-teknologian hyödyntäminen ja digi-taitojen kehittyminen.
Toteutuksen mielekkyys OneNote Class Notebook –ympäristössä vaihteli, se sekä ihastutti että vihastutti. Webinaariluennot tukivat ja ohjasivat oppimisessa, kuten seuraava esimerkki asiaa valottaa: Opin käyttämään uutta oppimisympäristöä (One Note), joka oli alkujärkytyksen jälkeen melko selkeä. Webinaarit olivat minulle uusi ja miellyttävä opiskelutapa. Opiskelija 29.
Kun ideana oli prosessinomaisuus, sekä Webinaari-luennot että online-työskentely mahdollistivat opiskelijoiden vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnallisuuden. Tiedon muodostaminen oli läpinäkyvää, kun työskenneltiin ryhmissä ja reaaliajassa.
Itsenäinen työskentely nähtiin ajasta ja paikasta riippumattomana. Webinaariluentojen nauhoittaminen ja tallentaminen oppimisympäristöön mahdollisti opiskelijoille nauhoitteiden uudelleen kuuntelun. Itsenäinen työskentely koettiin tässä muodossaan hyväksi ja hyödylliseksi tulevaisuutta ajatellen, kuten seuraava esimerkki kuvaa:
En ole itse luentojen fani, joten pidin kurssin toteutusta mielekkäänä. Opiskelu tapahtui pääasiassa itsenäisesti tai ryhmissä. Lähitunteja oli juuri sopivasti. Webinaarit olivat minulle uusi tuttavuus ja täytyy myöntää, että ne toimivat minulle. Kukapa ei kuuntelisi luentoa mieluummin pyjamassa aamukahvia nauttien? Opiskelija 3.
Opiskelijoilla ajateltiin olevan siis aikaa sisäistää, kerrata ja reflektoida oppimaansa, kun kyseessä oli myös uudella tavalla toteutettu kokonaisuus.
Prosessinomaisen tiedon käsittely ajateltiin toteutuvan, kun webinaariluennot, onlineryhmätyöskentely ja itsenäinen työskentely vuorottelivat. Tämän lisäksi opintojakson sisältöä ja oppimisympäristöä kehitettiin opintojakson aikana opiskelijapalautteen perusteella. Opiskelijat olivat siten myös siten itse opintojaksojen kehittäjinä:
Webinaari selvensi kurssia ja itseasiassa ryhmätyöskentely tuotti hyviä ajatuksia ja taas asiat linkittyivät toisiinsa ja jäsentyivät omassa päässä uudelleen. Opiskelija 24
Prosessinomaisuudessa oli myös haasteensa, erityisesti teknisestä näkökulmasta. OneNote Class Notebook muuttui ajoittain hitaaksi tai pysähtyi, kun koko luokka työskenteli tai yritti työskennellä yhtä aikaa oppimisympäristössä. Tämä toki vaikutti opiskeluun ja aiheutti välillä myös turhautumista.
Digi-teknologian hyödyntäminen ja digi-taitojen kehittyminen
Yhteenvetona voisi siis todeta, että toteutus koettiin yleisesti mielekkääksi siitäkin huolimatta, että uusi oppimisympäristö, uusi tapa toimia ja tehdä tehtäviä aiheuttivat alussa ahdistusta ja vanhaa Moodle-pohjaa myös kaivattiin. Kokeilukulttuuri kuitenkin kannusti opiskelijoita yrittämään, virheistä ei rangaistu eikä tehtäviin ollut ainutta oikeaa vastausta. Tämä kannusti opiskelijoita kokeilemaan ja toimimaan erilaissa verkostoissa ja digitaalisissa toimintaympäristöissä. Pyrkimyksenä oli huomioida opiskelijoiden henkilökohtaiset lähtökohdat ja kiinnostuksenkohteet, kun opiskelijat asettivat opintojakson alussa henkilökohtaiset tavoitteet itselleen. Näkyväksi asetetut tavoitteet sitouttivat selkeästi opiskelijoita opintojaksoihin. Oppimisympäristö ja toteutus puolestaan mahdollisti yksittäiset opintopolut kunkin opiskelijan kohdalla, heidän niin halutessaan. Palautteen antaminen oli osa opintojakson jatkuvaa arviointia, jonka perusteella oppimisympäristöä ja sisältöä kehitettiin, kuten yksi opiskelijoista opintojaksoa kuvaa: Alkukankeuden jälkeen aloin nähdä tämän hyvät puolet, esimerkiksi sen että sisältöä pystyvät kaikki luomaan (joka tekee oppimisesta vuorovaikutteista) ja ryhmätyöskentely oli reaaliaikaista. Digitaitoja harjoiteltiin tällä uudella alustalla. mediaa tutkittiin ja sitä arvioitiin. yhteistyötä tehtiin ryhmätehtävissä. mielestäni nämä kaikki kriteerit täyttyivät kurssin aikana. Opiskelija 20.
Toteutusmuotona tämä pilotti kannusti opiskelijoita kokeilemaan, sekä oppijoina aktiivisuuteen ja kriittisyyteen digitaalisissa toimintaympäristöissä erityisesti vuorovaikutuksen, yhteistoiminnallisuuden ja taitojen kehittymisen näkökulmasta.
Lehtori (KM) Minna Koponen
Saimaan ammattikorkeakoulu