Sisäinen motivaatio ruokkii parempia tuloksia

Ilmiö | Sisäinen motivaatio auttaa opiskelijaa saavuttamaan tavoitteitaan ulkoisia palkkioita paremmin.

kuvaituskuva ihminen luonnossa

Kuva: Pixabay

Sisäisestä motivaatiosta on puhuttu viime aikoina paljonkin. Käyttäytymistieteiden lisäksi termiin törmää aina niin yrittäjyystutkimuksessa kuin huippu-urheiluvalmennuksessa ja melkein kaikkialla siinä välissä. Myös koulumaailmassa, koulutuksessa ja valmennuksessa ilmiö on erittäin merkittävässä roolissa.

Yksinkertaistettuna yksilön motivaatiotekijät voidaan jakaa kahteen kategoriaan: sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon. Sisäinen motivaatio tarkoittaa suoritusta sen tuottaman henkisen tyydytyksen vuoksi ja ulkoinen motivaatio tarkoittaa teon seurauksena saadun palkkion tavoittelua (tai rangaistuksen välttämistä).

Toisin sanoen sisäisiin motivaatiotekijöihin kuuluvat käytännössä kaikki tekijät, jotka ovat henkilön omien arvojen mukaisia ja joita henkilö kokee palkitsevina. Kuten mm. itsensä kehittäminen, kiinnostus aiheeseen, tiedon ja osaaminen lisääntyminen, onnistumisen tunne, yhteenkuuluvuus sekä älyllinen ja henkinen kasvu.

Ulkoisiin motivaatiotekijöihin taas voidaan laskea kaikki ne tekijät, joita sosiaalinen ympäristö ja muut osapuolet haluavat tai säätelevät. Näitä tekijöitä ovat mm. kaikki työstä saadut palkkiot tai rangaistukset.

Luonnollisesti tämä motivaatiotekijöiden kahtiajako ei ole käytännössä yhtä selvä kuin se on kirjoitettuna. Sisäiset ja ulkoiset motivaatiotekijät vaikuttavat monesti molemmat rinnakkain, eikä niitä välttämättä pystytä erittelemään ja jaottelemaan kovinkaan yksiselitteisesti.

Monessa yhteydessä on todettu, että sisäiset motivaatiotekijät ovat voimakkaampia ja vaikuttavampia kuin ulkoiset motivaatiotekijät. Opiskelijan tilanteessa opiskelumotivaatioon vaikuttavat todennäköisesti aina molemmat tekijät: uutta opiskellessaan opiskelija kokee oppimista ja kehittymistä. Ja jos aihe on vielä mielenkiintoinen, on koko opiskelutapahtuma varsin palkitsevaa.

Toisaalta taas opiskelija opiskelee monesti saadakseen kurssista halutun arvosanan tai välttääkseen rästiin tai kesken jääneen opintojakson lisätyöt. Myös opinnoista valmistumista ja sitä kautta saatavaa työelämästatusta (ja -palkkaa) voidaan pitää ulkoisena motivaatiotekijänä. Opiskelijan motivaatioon vaikuttavat siis yhtä aikaa niin sisäiset kuin ulkoisetkin motivaatiotekijät.

Sisäisten motivaatiotekijöiden vaikuttavuutta kuvaa hyvin taannoin opiskelijoille tekemäni ”ihmiskoe”. Annoin opiskelijoilleni eräällä kurssilla vaihtoehtoisen tavan suorittaa kurssin harjoitustöitä. Lupasin, että jos työ tehdään aikatauluun nähden etuajassa, ei työtä arvioida numeerisesti, vaan kaikki edes sinnepäin tehdyt työt hyväksytään arvosanalla hyväksytty, eikä huonokaan työ laske kokonaisarvosanaa.

Hieman yli puolet opiskelijoista tarttui tähän tilaisuuteen ja palautti työnsä hyvin nopealla aikataululla. Opiskelijoiden tietämättä arvioin kuitenkin jokaisen työn omiin epävirallisiin muistiinpanoihini ja tulokset olivat melko pysäyttäviä. Koko joukon huonoin työ sai arvosanaksi 3 (asteikolla 0–5) ja kaikkien töiden keskiarvo oli korkeampi kuin normaalisti tällä ryhmällä. Ainoa asia mikä tällä kertaa erosi tavanomaisesta, oli se, että kenenkään ei ollut pakko tehdä työtä ja kenenkään ei tarvinnut tavoitella numeerista arvosanaa eli palkkiota.

Opiskeluaikaiseen motivaatioon voidaan siis vaikuttaa paljonkin opettajien ja opetusmallien kautta. Opettajan kannustus ja painostus voi motivoida opiskelijaa, mutta yleensä tavoitteiden ja opiskelijan autonomian kautta voidaan päästä parempiin tuloksiin sisäisen motivaation avulla.

On havaittu, että jos henkilö pääsee itse vaikuttamaan tavoitteen asetteluun, vaikka edes välillisesti, vaikuttaa tämä motivaatioon positiivisesti. Samoin jos henkilö kokee, että hänellä on toimissaan itsemääräämisoikeus (autonomia), motivaatio on suurempaa ja voi muuttua sisäiseksi motivaatioksi, vaikka alkuperäinen tavoite olisikin tullut ulkoapäin.

Lisäämällä opiskelijoiden autonomiaa ja asettamalla tavoitteita yhdessä ja ottamalla opiskelija mukaan tavoitteenasetteluun voidaan siis saada parempaa opiskelumotivaatiota aikaiseksi. Ja tätä kautta myös parempia tuloksia.

Sampo Kokkonen
Lehtori, tiimivalmentaja
Saimaan ammattikorkeakoulu

Kategoria(t): Talous ja työelämä Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.