Projekteissa toteutuu aito pelillistäminen. Kuva: Olli Suutari
Pelillistäminen on nykyään muotia milteipä joka alalla, eikä vähiten koulutussektorilla. Eipä siinä, pelillistämisen hyödyt on havaittu moneen otteeseen erilaisissa yhteyksissä. Pelillistämisellä tarkoitetaan yksinkertaistettuna pelien elementtien mukaan ottamista alustoille, jotka eivät itsessään ole pelejä. Yleisimpänä esimerkkinä oman edistymisen seuranta tasojen tai edistymispalkin muodossa. Oman kokemukseni mukaan koulutuksissa kuitenkin yleensä sivuutetaan yksi pelillistämisen merkittävistä osa-alueista. Uhraaminen. Tai kauniimmin kutsuttuna välittömien suoritteiden suhteuttaminen pitkän tähtäimen tavoitteisiin. Esimerkiksi shakkipelin voi voittaa, vaikka pelin edetessä uhraisi nappuloitaan vastustajalle. Ja monesti näin tehdäänkin strategisesti. Jotta uhrauksen voisi tehdä, tulee ymmärtää kokonaisuus ja uhrauksen vaikutuksen arvioituun lopputulemaan. Niin shakissa, kuin reaalielämässä.
Valitettavan harvoin kurssimuotoiset tai ”tasohyppely” -pelillistämiseen pohjautuvat koulutukset kuitenkaan tarjoavat mahdollisuutta uhrauksiin ja sitä myötä kokonaisvaltaisemman ymmärryksen saavuttamiseen. Toki on myönnettävä, että aina uhrauksille ei ole tarvetta tai perustetta, mutta pelillistämisestä puhuttaessa sitä ei tule sivuuttaa perusteetta. Seuraavassa esittelen yhden projektimuotoisen oppimisen tapauksen, jossa opiskelijat joutuivat uhrauspäätöksen eteen.
Case Linnoituksen kevät 2018
Saimaan ammattikorkeakoulun markkinoinnin opiskelijat järjestävät ensimmäisen opiskeluvuotensa loppupuolella Linnoituksen kevät –markkinat. Viime keväänä tapahtuman järjestelyt olivat jo aivan loppusuoralla ja kaikki vaikutti olevan hyvällä mallilla. Kuten myös arpajaiset, johon opiskelijat olivat panostaneet merkittävän määrän työtä ja saaneet varsin kunnioitettavan määrän sponsoroituja arpajaispalkintoja. Tapahtuman kokonaistuottoon nähden arpajaisten ennakoitu tuotto oli siis myös varsin merkittävä. Mutta vain muutama päivä ennen tapahtumaa saatiin tieto, että arpajaislupa ei mennyt läpi. Arpoja ei siis saisi myydä lainvoimaisesti…
Tilanne oli opiskelijoille varsin epämiellyttävä. Olihan arpajaisten eteen tehty paljon työtä ja yhteistyökumppaneille luvattu näkyvyyttä. Tilanne poiki useita ”hätäkokouksia” ja vaihtoehtoisien skenaarioiden pohdintaa. ”Voisiko arpoja sittenkin myydä jotenkin?”, ”Ehtisikö luvan saada uudelleenkäsittelyyn?”, ”Pitääkö sponsoroidut voitot palauttaa?”, ”Arpajaisia on mainostettu, voidaanko ne perua?”, ”Mikä on taloudellisesti järkevää?”, ”Entä strategisesti?”
Ulkoapäin katsottuna erittäin hyviä kysymyksiä ja jokseenkin loistava oppimistilaisuus. Kaikkea ei voinut saada, mutta jotain piti tehdä. Ratkaisu kaikessa yksinkertaisuudessaan yllätti ainakin tämän valmentajan ja uskoakseni myös usean opiskelijan. Päätös oli järjestää arpajaiset kielteisestä päätöksestä huolimatta. Mutta ilman rahaa. Kielteinen päätös nimittäin esti arpojen myymisen, mutta ei niiden ilmaiseksi jakamista. Opiskelijat päättivät siis uhrata arpajaisista saadun tuoton varmistaakseen koko tapahtuman onnistumisen, hyvän asiakaskokemuksen sekä yhteistyökumppaneiden näkyvyyden.
Jo tapahtuman aikana selvisi, että päätös oli mitä parhain. Hetkellinen harmitus oli vaihtumassa voitontunteeseen. Arpajaiset (tai lahjoittajaiset) olivat huikea menestys. Jokainen tapahtumaan tulija sai ilmaisen arvan, joista varsin moni oli vieläpä voittoisa arpa. Tapahtuman asiakaskokemus parani monella, tapahtuma sai lisää kävijöitä ilmaisten arpajaisten vuoksi, tapahtuman imago sai positiivista nostetta, yhteistyökumppanit luvattua näkyvyyttä (maustettuna positiiviselle tunnelatauksella) ja järjestävän tahon – Markkinointiosuuskunta Siriuksen – tunnettuus kasvoi.
Näennäisen ikävä takaisku juuri tapahtuman kynnyksellä oli loppujen lopuksi ratkaistu loistavasti uhrauksella, joka on todettu yhdeksi pelillistämisen kulmakivistä. Uskallan siis väittää, että projektimuotoinen oppimisen tarjosi tässäkin tapauksessa aidon pelillistämiseen nojaavan oppimiskokemuksen. Niin opiskelijoille kuin valmentajallekin.
Sampo Kokkonen
Lehtori, tiimivalmentaja
Saimaan ammattikorkeakoulu