LAB Testaus- ja asiantuntijapalvelut

Julkaistu: 3 kesäkuun, 2020 | Kirjoittanut: Manager

Pinnalla | LAB-ammattikorkeakoulusta saa nyt entistä laajemmin testaus- ja asiantuntijapalveluita.

Lahden ammattikorkeakoulun ja Saimaan ammattikorkeakoulun yhdistyessä 1.1.2020 syntyi LAB-ammattikorkeakoulu. Nyt yhdistymisen myötä on yrityksille tarjolla aiempaa enemmän ja laajemmin erilaisia testaus-, asiantuntija- ja tuotekehityspalveluita.

LAB Testaus- ja asiantuntijapalveluiden taustalla on vahva osaaminen ja palveluntuottaminen jo aiemmilta vuosilta. Ennen LAB-ammattikorkeakoulun muodostumista, Lahdessa toimi puutuote-, kaluste-, ja materiaalitestaukseen erikoistunut puolueeton kaupallinen testauspalveluyksikkö FuMaTec. Lappeenrannassa vastaavasti ennen yhdistymistä tehtiin mittauspalveluiden lisäksi prototyyppien suunnittelua ja valmistusta.

Nyt nämä tunnetaan yhteisnimellä LAB Testaus- ja asiantuntijapalvelut.

Yhdistymisen myötä uudella LAB- ammattikorkeakoululla on mahdollisuus hyödyntää monipuolinen testausosaaminen, vahva asiantuntijuus ja laaja ja kattavaa laitekantaa yritysten monipuoliseen palveluun. Tarjoukset laaditaan asiakastarpeen mukaisesti ja asiakkaan kanssa käydään avointa keskustelua tarpeen arvioimiseksi ja toteutustavan löytämiseksi. Asiantuntijamme suunnittelevat ja toteuttavat testaukset asiakkaan tarpeen mukaisesti vahvalla ammattitaidolla. Näin pystymme tuottamaan yritykselle juuri sen tiedon, joka halutaan, täysin luottamuksellisesti.

LAB Testaus -ja asiantuntijapalvelut toimivat kahdella paikkakunnalla, joissa molemmilla on omat vahvuusalueensa palveluiden tuottamisessa.

Kalustetestauslaboratorion laitteistoa. Kuva: Gatja Tiusanen

Lahden ja Lappeenrannan vahvuusalueet jakautuvat siten, että Lahdessa testaus- ja asiantuntijapalvelut keskittyvät pääasiassa puutuotteiden, kalusteiden, muovien ja tekstiilien testaukseen. Lisäksi Lahdessa pystytään toteuttamaan puutavaran pilot-mittakaavan lämpökäsittelyä. Lahden erityisvahvuutena on korkeatasoinen kaluste- ja tuotetestausosaaminen, ja LAB ammattikorkeakoulussa onkin tällä hetkellä Suomen ainoa puolueeton kalustetestauslaboratorio. Kalustetestauslaboratoriomme toimii SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 laatujärjestelmän mukaisesti, sillä poikkeuksella, että emme tuota toistaiseksi akkreditoituja testauksia, mutta jos asia tulee ajankohtaiseksi ja tulevaisuudessa on asiakastarvetta akkreditoiduille testauksille, on toimintamme mahdollista liittää uudelleen akkreditoinnin piiriin. Uutena palveluna nyt toiminnan laajentuessa Lahdessa tarjotaan myös kiertotalouden asiantuntijapalveluita kuten mm. elinkaarianalyysit ja hiilijalanjäljen määritys. Lahdessa on käynnissä myös hanke energia- ja kiertotalouden toimintaympäristön suunnittelemiseksi ja rakentamiseksi (EKI), jonka myötä pystymme tulevaisuudessa tarjoamaan kiertotalouden testaus- ja asiantuntijapalveluita nykyistä laajemmin ja monipuolisemmin.

Lappeenrannan palvelut keskittyvät prototyyppien suunnittelun ja valmistuksen lisäksi erilaisiin materiaalitestauksiin ja mittauksiin. Protopajan perusajatuksena on tarjota yrityksille palvelua, jossa pelkästä ideasta voidaan lähteä kehittämään toimivaa prototyyppiä. Mekaniikkasuunnittelun, osien valmistuksen ja kokoonpanon jälkeen laitteisto voidaan testata soveltuvassa käyttöympäristössä. Sovelluskohteena voi olla teknologia-alan lisäksi esimerkiksi hyvinvointi- tai kulttuuriala.

Materiaalitestauksia tehdään mm. rakennusteollisuuden tuotteille tuotekehitysvaiheessa sen nopeuttamiseksi. Samaan tapaan erilaisilla mittauksilla voidaan helpottaa yritysten kehitystyötä.

LAB Testaus- ja asiantuntijapalveluita voidaan helposti täydentää LUT yliopiston puolelta löytyvällä osaamisella, joten pystymme ratkaisemaan vaativammatkin kokonaisuudet.

 

Gatja Tiusanen
Laboratoriovastaava
LAB-ammattikorkeakoulu

Mikko Ruotsalainen
Kehitysinsinööri
LAB-ammattikorkeakoulu

Yrityscase: https://www.lab.fi/fi/referenssi/tuotetestauksesta-vauhtia-hamarin-vientiin
Lisätietoja: www.lab.fi/testauspalvelut

Kategoriat: Taide ja teknologia | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Siirtyminen etäopetukseen – vaikutuksista ja toimintavavoista konetekniikan opintojaksoilla

Julkaistu: 3 kesäkuun, 2020 | Kirjoittanut: Manager

Pinnalla | Vallitsevan tilanteen aiheuttama aikaansaama muutos etäopetukseen pakotti muuttamaan suunniteltuja toimintatapoja LAB ammattikorkeakoulun konetekniikan opintojaksoilla. Tämä artikkeli esittelee kahden opintojakson kokemia muutoksia.

Koronapandemian aiheuttamana kaikki LAB ammattikorkeakoulun opetus on järjestetty etäopetuksena maaliskuun puolivälin jälkeen. Teorialuentoihin ja harjoitustehtäviin muutos ei aiheuttanut omalta kohdaltani merkittäviä muutoksia. Luennot esimerkiksi Koneenpiirustuksen tai Lastuavan työstön opintojaksoilla on mahdollista järjestää niin luokassa kuin virtuaaliluokassa. Samoin opintojaksoilla suoritettavat harjoitukset opiskelijoiden on mahdollista pääosin suorittaa niin luokkatiloissa joko fyysisesti Skinnarilan kampuksella tai virtuaaliluokassa. Molemmissa oppimisympäristöissä minulla on mahdollisuus opastaa ja ohjeistaa opiskelijaa, jos hän ohjausta kaipaa.

Luonnollisesti muutos lähiopetuksesta verkko-opetukseen aiheuttaa eroavaisuuksia toimintatavoissa ja opetuksessa. Suurimpana haasteena olen kokenut verkkoluentoihin liittyvän vuorovaikutuksen puutteen. On vaikeaa arvioida opiskelijoiden aktiivisuutta vain heidän esittämien kysymyksien perusteella. Samoin osa suunnittelemistani opintojaksoihin kuuluvista tehtävistä oli sellaisia, joita ei aivan suoraan voi siirtää etäopetukseen.

Koneenpiirustuksen opintojaksoon kuuluu 3D-skannerin esittely ja esimerkkikappaleen skannaus. Fyysisesti, luokkatilassa esittely on helppo järjestää; riittää, kunhan ottaa oppitunnille mennessä skannerin mukana ja alkaa laitetta esitellä. Verkkoon siirrettäessä toteutusta joutui miettimään. Suurin ongelma oli, kuinka saan opiskelijoille esiteltyä muutakin kuin vain sen mitä skannausohjelman ruudulla näkyy skannauksen aikana. Kuvassa 1. esitetään, kuinka toteutin 3D-skannerin esittelyn opiskelijoille.

Kuva 1. 3D-skannerin esittely Koneenpiirustuksen etäopintojaksolla. Kuva: Eero Scherman

Kuvassa 1. esitetään, kuinka työpisteelläni on tuolin päällä skannattava kappale ja työpöydällä 3D-skanneri. Opiskelijoihin olin yhteydessä käyttämällämme verkkotyökalulla ja jaoin opiskelijoille näkymän tietokoneen ruudustani. Opiskelijat näkivät ruudullaan, kuinka skannasin kappaleen mutta omaa liikkumistani skannerin kanssa he eivät nähneet. Varsinaista skannauksen suorittamista pyrin havainnollistamaan opiskelijoille ensin näyttämälle heille miltä työpisteeni näyttää juuri nyt skannauksen aikana. Kun skannasin kappaletta, pyrin samalla selostamaan opiskelijoille mitä itse asiassa skannerilla teen; mitä kohtaa kappaleesta olen juuri nyt skannaamassa. 3D-Skannerin esittely sujui etäopetuksena varsin hyvin. Teknisesti esittely onnistui kuten olin suunnitellut ja opiskelijoiden oppimistavoite täyttyi – he saivat käsityksen, kuinka 3D-skannerilla voidaan skannata ja kuinka skannattu data voidaan siirtää SolidWorksiin.

Lastuavan työstön opintojaksolla olen teettänyt opiskelijoilla harjoitustyön, jossa opiskelijoiden pitää laatia ennalta määräämäni kappaleen valmistussuunnitelma tutustumalla fyysiseen kappaleeseen. Esimerkkikappale on ollut LAB ammattikorkeakoulun Skinnarilan kampuksen Tekniikan laboratorioissa, missä opiskelijat ovat normaalioloissa voineet tutustua kappaleeseen ja selvittää miten ja millaisilla lastuavilla valmistusmenetelmillä se on valmistettu. Vastauksia tehtävään ei ole oppikirjoissa tai muissa lähteissä, vaan opiskelijoiden on itse selvitettävä, miten valitsemani esimerkkikappale on valmistettu. Tämän tehtävän kohdalla jouduin miettimään ja pyytämään neuvoja mikä olisi sopiva tapa siirtää tehtävä verkkoon.

Tehtävässä minulla on kuusi kysymystä, joihin pyydän vastausta. Kysymyksiin on ainoa mahdollisuus saada vastaukset tutustumalla kappaleeseen. Esimerkiksi kappaleen pintaa katsomalla on mahdollista erottaa eri lastuavat valmistusmenetelmät, joilla kappale on valmistettu. Suurin haaste harjoitustyön verkkototeutuksessa oli, kuinka järjestää opiskelijoille mahdollisuus tutustua kappaleeseen. Kuvassa 2 esitetään, kuinka toteutin ratkaisun edellä kuvattuun haasteeseen.

Kuva 2. Lastuavan työstön harjoitustyön verkkototeutus. Kuva: Eero Scherman

Käytännössä harjoitustyön toteutus oli muutettava hieman enemmän opettajavetoiseksi kuin mitä se tavallisella toteutustavalla olisi ollut. Sen sijaan että opiskelijat olisivat voineet vapaasti tutustua kappaleeseen, sovimme muutamia verkkotapaamisia, joiden aikana avustin harjoitustyön tekemisessä. Fyysisen kappaleen tutkimisen siirsin verkkoon siten, että laitoin työpisteelleni kameran, jolla sain välitettyä videokuvan opiskelijoille. Esitin opiskelijoille harjoitustyön kysymyksiä ja odotin opiskelijoiden vastauksia. Jos vastaukset eivät olleet täysin niitä, joita odotin saavani, johdattelin opiskelijoita oikeiden vastauksien jäljille. Opiskelijoiden mielestä tämä toimintatapa oli tässä kohtaa toimiva; opiskelijat kokivat saaneensa riittävät tiedot esimerkkikappaleesta, jotta he voivat jatkaa harjoitustyön raportointia.

 

Eero Scherman
Kehitysinsinööri
LAB ammattikorkeakoulu

Kategoriat: Taide ja teknologia | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

LUT-korkeakoulujen strategiat kielten ja viestinnän opetuksessa

Julkaistu: 3 kesäkuun, 2020 | Kirjoittanut: Manager

Näkökulma | LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston strategioiden painopisteet ovat jo olennainen osa Kielikeskuksen tarjoamia opintoja. Yhteinen Kielikeskus tavoittaa käytännössä kaikki konsernin opiskelijat ja toimii strategiat yhdistävänä alustana. 

LAB-ammattikorkeakoulukirjasto. Kuva: Teemu Leinonen

Mikä Kielikeskus?

“Kielikeskuksen tavoitteena on kehittää opiskelijoiden, henkilökunnan ja muiden sidosryhmien kielten ja viestinnän taitoja vastaamaan työelämän ja kansainvälisen ympäristön toimintaedellytyksiä” (Merja Karppinen, Kielikeskuksen johtaja)

LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston yhteinen Kielikeskus tarjoaa työelämälähtöisiä kielten ja viestinnän opintoja kaikilla kolmella kampuksella: Lahdessa, Lappeenrannassa ja verkkokampuksella.

Kieliä ja viestintää voi opiskella monella tapaa joustavasti ja uusin oppimismenetelmin esimerkiksi luokassa, verkossa ja projekteissa. Kursseille voi osallistua myös avoimen yliopiston kautta. Tällä hetkellä Kielikeskuksessa voi opiskella englannin, saksan, ruotsin, venäjän, ranskan, espanjan, kiinan, japanin ja suomen kieltä. Alkeista voi aloittaa espanjan, ranskan, saksan, kiinan, japanin, venäjän kielen ja suomi toisena kielenä opinnot. Lisäksi voi opiskella kulttuurienvälistä viestintää.

Kielikeskuksessa toimii yli viisikymmentä eri kielten ja viestinnän asiantuntijaa Lahdessa ja Lappeenrannassa. Konsernissa on yli 13 000 opiskelijaa, joista n. 8000 on LABin ja n. 5000 LUTin opiskelijoita. Pääosa konsernin opiskelijoista osallistuu Kielikeskuksen kursseille.

LABin ja LUTin strategiat

LUT etsii ratkaisuja ihmiskunnan kohtalonkysymyksiin: Poltammeko kaiken loppuun? Jätämmekö ihmiskunnan kärsimään pilaamastaan vedestä? Hautaammeko tulevaisuutemme jätteiden mukana? Annammeko Euroopan taantua maailman takapihaksi?

LAB-ammattikorkeakoulun strategia kiteyttää innovaatiokorkeakoulun neljä painopistealuetta: health, design, innovations, sustainability.

(Kuvat strategioista)

Kollegaamme Marjaana Valo-Vuorelaa mukaillen voidaan sanoa, että kielikeskus opettajineen on LUT-korkeakoulujen strategioiden painopisteet yhdistävä liima. On siis olennaista, että strategiat tavalla tai toisella ilmenevät kielten ja viestinnän opinnoissa.

Strategiat vahvasti mukana kielten ja viestinnän opetuksessa

Miten LABin ja LUTin strategiat ilmenevät kielten ja viestinnän opetuksessa? Päätimme selvittää tätä kollegoiltamme.

Moni kollegamme hyödyntää monipuolisesti digitaalisista välineitä ja pyrkii opetuksessaan paperittomuuteen.

Opetuksen sisältöjen osalta vastauksissa ilmeni, että useilla kielten ja viestinnän opintojaksoilla käytetään autenttisia aineistoja sekä sanastoja, jotka käsittelevät strategioiden painopisteisiin liittyviä aiheita. Aineistojen lisäksi strategioiden painopisteet limittyvät opintojaksojen tehtäviin, joista ohessa muutama esimerkki.

Liiketalouden alan englannin kielen opintoihin kuuluvalla Global Communication in Business -opintojaksolla opiskelijat harjoittelevat kansainvälistä viestintää englanniksi. Kevään 2020 toteutuksella kokeiltu tehtävä kytkeytyy LABin strategian painopisteisiin, sillä opiskelijat simuloivat viestintäprosessin, jossa yritys A kehittää TOP 10 globaalin trendin pohjalta liikeidean ja saa ideasta palautetta yrityshautomolta (yritys B). Opiskelijaryhmien esittämät ideat liittyivät mm. hyvinvointiin, liiketoiminnan digitalisointiin ja kestävään kuluttamiseen.

Kulttuurienvälistä viestintää käsittelevällä Global Citizenship -opintojaksolla tehdään testi, jonka pohjalta opiskelija näkee oman kuluttajakäyttäytymisensä vaikutuksen modernin orjuuden taustalla. Lisäksi  kirjoitetaan reflektoiva essee, mikä hahmottaa kestävää kulutusta osana maailmankansalaisuutta.

Kielten ja viestinnän opettajat toimivat myös LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden valmistumisen tukena opintojen loppuvaiheessa osana opinnäytetyöprosessia.

Kielikeskuksen toiminnassa on keskeistä dialogisuus. Haluammekin päättää pohdintamme fyysikko David Bohmin näkemykseen dialogin käsitteestä: “In a dialogue […] nobody is trying to win. Everybody wins if anybody wins. […] But a dialogue is something more of a common participation, in which we are not playing a game against each other, but with each other.” -David Bohm: On Dialogue

 

Hamid Guedra
Tarja Kovalev

Kielikeskus

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Luovuus synnyttää työtä ja hyvinvointia

Julkaistu: 3 kesäkuun, 2020 | Kirjoittanut: Manager

Näkökulma | Luovuuden mahdollisuudet eri toimintakentillä tulee nähdä laajasti ja monipuolisesti. 

Luovan alan sekä taide- ja kulttuurikentän toimijat voivat olla vahva lisä kasvatus- ja hyvinvointialojen lisäksi tekniikan alojen, bisneksen, yritysten, matkailun, kaupunkien ja kuntien brändäykseen ja massasta erottumiseen. Perinteiset teollisuusmaakunnat tarvitsevat uutta toivoa, tulevaisuususkoa ja luovuutta – uudenlaista tapaa ajatella ja toimia.

Eloa, iloa ja värien kirjoa – luovasti yhdessä. Kuva: Piia Kleimola

 

Työn digitalisoituessa yhä useampi työpaikka syntyy luovalle alalle. Luovuutta eivät koneet voi korvata. Taide, elämykset, aistit ja tunteet ovat alueita, joilta yhä useammat ihmiset etsivät merkityksellisyyttä. Maslowin tarvehierarkian mukaan perustarpeiden eli ruoan, levon, puhtauden ja turvallisuuden ollessa kunnossa, tulevat portaat joihin taiteella, kulttuurilla, liikunnalla ja ympäristöllä voidaan vaikuttaa: yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeet – ystävyys, ryhmään kuuluminen sekä merkityksellisyyden kokemus, itsearvostus ja kunnioituksen saaminen toisilta.

Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi marraskuussa 2019 tähän asti laajimman katsauksen taiteen ja kulttuurin vaikutuksista. On olemassa vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että taide- ja kulttuuritoimintaan osallistuminen auttaa parantamaan terveyttä ja hyvinvointia. Se voi jopa ehkäistä ja hoitaa psyykkisiä ja fyysisiä sairauksia sekä auttaa selviytymään useiden akuuttien ja kroonisten sairauksien kanssa. Tutkimuksista huolimatta luovuuden mahdollisuuksia käytetään vähemmän kuin olisi mahdollista. Eri kenttien toimijoilta löytyy toiminnan laajentamiseen tahtotilaa, mutta usein käytännön toteutuksen esteenä ovat puuttuva raha ja rakenteet, jotka eivät vielä nykyisellään sisällä kulttuurihyvinvointia.

Tulevaisuuden työelämän tulee kulkea kohti monialaista yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Kun rahaa on vähän, tarvitaan puuttuvien eurojen tilalle empaattinen kysymys; ”Miten voimme olla toistemme avuksi?” Luovan alan sekä taide- ja kulttuurikentän toimijat ovat vahva lisä usealle eri kentälle: kasvatus- ja hyvinvointialoille, tekniikkaan, matkailuun, bisnekseen vaikka osaksi yritysten strategista työtä, sekä kuntien ja kaupunkien brändäykseen, massasta erottumiseen. Perinteiset teollisuusmaakunnat tarvitsevat uutta toivoa, tulevaisuususkoa ja nimenomaan luovuutta – uudenlaista tapaa ajatella ja toimia.

Moni luovan alan toimija on jo valmiiksi ’hybridi’, kahden tai jopa useammankin eri kentän moniosaaja. Taidetoimijoiden ja järjestöjen laajempi kohtaaminen ja eri toimialueiden työparitoiminta lisäisi uusien hankkeiden ja projektien syntymistä. Yritykset ja laitokset saisivat uutta eloa ja näkökulmaa yhteistyöstä taiteilijoiden kanssa. Itselle uuden toimintakentän kohtaaminen tuo tullessaan rohkeampaa vuorovaikutusta, aktivoi paikkakuntaa ja lisää sekä luovuutta että hyvinvointia.

Näitä näkökulmia kohti suuntaa myös Eloa ja iloa Kaakkois-Suomeen eli kulttuurista hyvinvointia kuntalaisille- alueellinen kehittämistehtävä Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta vuonna 2019 asetetusta kuntien kulttuurilaista, sekä kehittää luovan alan, taiteen ja kulttuurin yhteistoimintaa ja toimintamalleja hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta vahvistavien kulttuuripalveluiden tuottamiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamasta vuosina 2020-2021 toteutuvasta kehittämistehtävästä vastaa osatoteuttajana LAB-ammattikorkeakoulu yhdessä päätoteuttajan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) kanssa.

 

Sanna-Leena Mikkonen
Sosiaalialan lehtori, osatoteutuksen projektipäällikkö
LAB-ammattikorkeakoulu

Piia Kleimola
Eloa ja Iloa Kaakkois-Suomeen -kehittämistehtävän projektipäällikkö
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK

https://www.facebook.com/eloajailoakaakkoissuomeen/
www.xamk.fi/eloajailoa
https://lab.fi/fi/projekti/eloa-ja-iloa

#eloailoa #luovaxamk #xamk #LABfinland #okmfi

Kategoriat: Matkailu ja palveluliiketoiminta, Taide ja teknologia, Talous ja työelämä, Terveys ja hyvinvointi | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalla hankkeen benchmarkkaus Islannissa

Julkaistu: 31 toukokuun, 2020 | Kirjoittanut: Manager

Tutkimus & kehitys | Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle hankeen (2019-2021) rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

Hankkeen tarkoituksena on lisätä mieshakijoiden määrää sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa ja työelämän konteksteissa. Valtavirtaistamisen keinoja ja käytäntöjä selvitettiin pohjoismaissa benchmarkkaamalla Islannnissa 02.11.2019-09.11.2019 University of Akureyri School of Health Sciences yliopistossa. 

Islantilainen luonto. Kuva: Irina Tiainen

University of Akureyri School of Health Sciences sijaitsee Akureyrissä 90 km etelään pohjoiselta napapiiriltä. Akureyri sijaitsee Islannin pisimmällä vuonolla Eyjafjödurilla. Akureyri on Islannin toiseksi suurin kaupunkialue Reykjavikin jälkeen. Alueella asuu noin 18.800 asukasta. Akureyrin pohjoisen sijainnin vuoksi kesällä aurinko ei laske laisinkaan. Akyreyri onkin suosittu turistikohde erityisesti kesäisin.

University of Akureyri School of Health Sciences. Kuva: Irina Tiainen

Islantilainen mies sosiaali- ja terveysalan työssä on harvinaisuus

Benchmarkkaus kohteena oli Men In Nursing Education hanke, jota ovat toteuttaneet vuosina 2017-2018 University of Akureyri school of Health Sciences, Reform – Resource Centre for Men (Norja), Jafnrettisstofa – Centre for Gender Equality (Islanti) ja Department of People and Technology, Roskilde University (Tanska). Hankkeen on rahoittanut Nordic Gender Equality Fund (Nordic Council of Ministers).

Miesten määrä sotealan ammateissa on pieni verrattuna naisten määrään kaikissa pohjoismaissa. Suomessa miehiä työskentelee sotealan ammateissa 13 %, Islannissa 2 %, Tanskassa 3.5% ja Norjassa 9%.  Suomessa ja Islannissa on viime vuosina keskustelua herättänyt huoli sotealalla kasvavasta työvoimapulasta. Islannissa stereotyyppiset ajatukset miehille ja naisille sopivista töistä vaikuttavat edelleen vahvasti koulutus- ja ammatinvalintakysymyksiin.  Islannissa miehen hakeutuminen sote-alan koulutukseen nähdään ammatillisen uran laskuna. Hoitotyötä pidetään naisten työnä ja yhteiskunnallista ihmetystä on herättänyt kysymys siitä, miksi perinteisiä rooleja tulisi ylipäätään muuttaa.  Men in Nursing- hankkeessa kysymystä, miksi miesten määrää sotealan ammateissa tulisi lisätä, on perusteltu kolmella argumentilla. Naiset hakeutuvat yhä enemmän työhön miesvaltaisille aloille, jolloin perinteisesti naisvaltaisilla hoitoaloille ei riitä työntekijöitä. Miesten tasavertainen mahdollisuus hakea hoitoalan koulutuksiin nähdään myös ihmisoikeuskysymyksenä. Tällä hetkellä yleinen yhteiskunnallinen asenne ei tue miesten hakeutumista alalle. Miehillä tulisi olla samanlainen mahdollisuus hakeutua hoitoalalle kuin naisilla kokematta siitä leimautumista. Kolmantena merkittävänä perusteena miesten määrän lisäämiselle on hankkeessa määritelty palvelujen käyttäjien näkökulma. Miehillä tulisi olla mahdollisuus asioida samaa sukupuolta edustavan henkilön kanssa asioissa, joissa sillä on heille merkitystä.

Viikinki-kulttuurin merkitys islantilaiseen yhteiskuntaan

Islannissa Viikinki-kulttuuri ja siihen liittyvä ajatus miesten roolista fyysisen voiman ja perinteisen maskuliinisuuden edustajana on vahva. Islantilaisessa yhteiskunnassa valtavirtaistamisen kysymykset ovat herättäneet voimakasta vastustusta, ja jopa aggressiivisia vastareaktioita. Yllättävää on, että myös naiset ovat vahvasti vastustaneet valtavirtaistamiseen liittyviä kysymyksiä ja keskustelua. Men in Nursing Education- hankkeen yhtenä johtopäätöksenä todettiin, että stereotypioihin vaikuttaminen, ja miesten määrän lisääminen sotealalla ei toteudu tehokkaimmin markkinoimalla ja vahvistamalla miehiä lähtökohtaisesti kiinnostavien sotealan ammattien vetovoimaisuutta. Sotealan ammatteja tulisikin markkinoida urakehityksen tai työn mielekkäiden sisältöjen näkökulmasta. Vahvistamalla miesten hakeutumista akuuttihoitotyöhön tai mielenterveys- ja päihdehoitotyöhön pidetään yllä olemassa olevia asenteita. Asenne ja arvokeskustelua tulisi käydä syvemmällä tasolla, ja pohtia miesten ja naisten rooleja yhteiskunnallisina kysymyksinä. Yleistä keskustelua tulisi ohjata kysymyksiin, miten maskuliinisuutta tai feminiinisyyttä ilmaistaan yhteiskunnassa, ja mikä on hyväksyttävää tai paheksuttavaa, ja ovatko nämä asenteet nyky-yhteiskuntaan sopivia.

Viikin kulttuuri on osa islantilaista arkipäivää. Kuva: Irina Tiainen

Benchmarkkauksen tulokset ja toimenpiteet

Hankeyhteistyö Men in Nursing Education- hankkeen kanssa tarkoittaa tässä vaiheessa tulosten tarkastelua ja hyvien käytäntöjen implementointia Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalla hankkeeseen. Hyvien käytäntöjen tarkastelu ja implementointi voidaan aloittaa Men in Nursing Education raportoinnin valmistuttua. Myöhemmin hankkeen edetessä tarkoituksena on kirjoittaa artikkeli yhteiskunnallisten kysymysten vaikutuksista valtavirtaistamisen kysymyksiin liittyen, ja vertailla siihen vaikuttavia tekijöitä Suomessa ja Islannissa. Men in Nursing Education- hankkeessa luodaan suosituksia miesten rekrytoimiseksi hoitotyön koulutuksiin ja suorittamaan opintonsa loppuun. Hankkeen tulosten pohjalta luodaan myös sukupuolisensitiivisiä käytäntöjä hoitoalan koulutuksen sisältöihin.

Benchmarkkauksen tuloksena voidaan mainita ymmärrys valtavirtaistamisen kysymyksiin liittyvistä yhteiskunnallisista ja historiaan perustuvista eroista ja samankaltaisuuksista Suomessa ja Islannissa. Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle hankkeessa tehtyjen työpajojen perusteella Suomessa valtavirtaistamisen kysymyksiin liittyviä stereotypioita ei lähtökohtaisesti tunnisteta tai tuoda keskusteluissa esille samalla tavalla kuin Islannissa. Toisaalta voidaan miettiä, miten paljon stereotypiat ovat kuitenkin tiedostamatta vaikuttamassa asenteisiin ja koulutusvalintoihin.

 

Irina Tiainen
Lehtori

Pasi Alanen
Lehtori

LAB-ammattikorkeakoulu

Kategoriat: Terveys ja hyvinvointi | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

EU:n valtiontukisääntely kuntien päätöksenteon valtiontukisääntelynmukaisuus korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen perusteella

Julkaistu: 31 toukokuun, 2020 | Kirjoittanut: Manager

Pinnalla | Kuntien toiminta markkinoilla on tänä päivänä mahdollista toteuttaa monenlaisilla tavoilla. Toiminta voi tapahtua esimerkiksi itsenäisesti toimimalla, mutta myös tytäryhtiöiden ja liikelaitosten kautta. Kunta voi olla myös tukemassa kunnan omalla alueella tapahtuvaa elinkeinotoimintaan mm. myöntämällä yrityksille tietynkaltaisia tukia ja etuuksia soveltuvin edellytyksin.

 

Kuva: Pixabay

Tällaisessa tilanteessa on tärkeää valvoa sitä, että kunnan toiminta edellä mainitun tehtävän harjoittamisessa ei sisällä väärin myönnettyjä, valikoituja, oikeudettomia tukia. Oikeudettomat tuet vääristävät markkinoiden kilpailuneutraliteettia, eli tervettä ja toimivaa kilpailua, koska tuet eivät jakaudu markkinoilla toimiville yrityksille tasaisesti.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kuntien päätöksenteon sääntelynmukaisuutta korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen perusteella. Rajaus tehtiin koskemaan vain korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltävinä olleita tapauksia valtiontukisääntelyyn ja tuen edellytysten täyttymistä koskien. Valittujen oikeustapauksien avulla tuotiin esille virheelliseen menettelyyn johtaneet syyt kuntien toiminnassa ja saatiin käsitys korkeimman hallinto-oikeuden linjauksista EU:n valtiontukisääntelyssä. Samalla pyrittiin löytämään mahdolliset ongelmakohdat kuntien päätöksenteossa.

Suurimmat virheet kuntien toiminnassa valtiontukeen liittyvässä menettelyssä ovat puutteellinen selvitys valtiontukisäännösten ja määräysten olemassaolosta sekä niiden soveltumisesta päätettävään asiaan. Valtiontukeen liittyvien oikeustapausten tulkinnan perusteella kuntien päätöksenteossa on tapahtunut kuntalain mukaisia menettelyvirheitä. Kuntien päätöksentekoprosessissa pitäisi perehtyä paremmin käsiteltävänä olevaan asiaan, jotta valtiontukiasioissa osattaisiin soveltaa asiassa oikeita määräyksiä ja sitä kautta välttää vääränlaiset tulkinnat ja virheellinen toiminta.

 

Tomi Juvonen 
Tradenomi

Jarmo Kemppinen
Lehtori
LAB ammattikorkeakoulu

Kategoriat: Talous ja työelämä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Kulutusluottojen lainsäädäntöön muutoksia

Julkaistu: 31 toukokuun, 2020 | Kirjoittanut: Manager

Pinnalla | Paljon keskustelua herättänyt kulutusluottoja koskevaa lainsäädäntöä muutettiin syksyllä 2019. Lakiuudistuksella pyritään suojaamaan entistä tehokkaammin kuluttajien asemaa velkaantumistilanteissa.

Kuva: pixapay

Korkokattoa koskevat rajoitteet laajenevat käsittämään suurimman osan kuluttajaluottoja. Muutoksen myötä säädökset sisältävät myös hyödykesidonnaiset kertaluotot. Kulkuvälineiden osamaksukauppa on jätetty lain ulkopuolelle.

Jatkossa kulutusluottojen korko voi olla maksimissaan 20%:ia. Muita luottokustannuksia on oikeus periä korkeintaan 0,01%:ia/päivä luoton määrästä tai luottorajasta koko luottosopimuksen voimassaoloajalta. Muutos koskee vain 1.9. alkaen myönnettyjä uusia luottoja. Vanhoihin luottoihin ei asetettu takautuvia rajoituksia.

Maksuajan pidentämisestä ennen saatavan erääntymistä saa periä kuluttajalta enintään 5 euroa edellyttäen, että maksuaika pitenee vähintään 14 päivällä. Kuluttajalta tällaisista toimista perittävien kulujen yhteismäärä ei saa kuitenkaan ylittää vuodessa 20:tä euroa. Kokonaisuutena lainan kulut eivät saa ylittää vuodessa 150 euroa.

Lakimuutoksen tavoitteena on kohtuullistaa kuluttajaluottojen hinnoittelua. Samalla pyrkimyksenä on vähentää kuluttajaluotoista aiheutuvia velkaongelmia ja tehostaa lain valvontaa. Uusi lainsäädäntö helpottaa myös kuluttajaa, joka pystyy jatkossa arvioimaan paremmin, toimiiko luotonantaja lain sallimissa rajoissa.

Mikäli luottoyhtiö rikkoo korko- tai luottokustannussääntelyä, kuluttajalta ei saa periä korkoa eikä muita luottokustannuksia lainkaan. Tämä voi olla hyvä kannustin tehostamaan sääntelyn noudattamista.

Kuluttajien on syytä huomioida, että muutokset koskevat vain lain voimaantulon jälkeen tehtäviä sopimuksia. Ennen lain voimaantuloa tehtyihin sopimuksiin sovelletaan vanhan lain mukaista sääntelyä.

Syksyllä tehtyjen lakimuutosten lisäksi oikeusministeriö on valmistellut pikavauhdilla korona-pandemian vaikutuksia lieventävää hallituksen esitystä, jolla puolitetaan pikavippien enimmäiskorko nykyisestä 20 prosentista 10 prosenttiin. Esityksen tavoitteena on myös pikavippien suoramarkkinoinnin kieltäminen.

 

Jarmo Kemppinen
Lehtori
LAB ammattikorkeakoulu

Kategoriat: Talous ja työelämä | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Pakon vallitessa hyvääkin – sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio edistyy

Julkaistu: 31 toukokuun, 2020 | Kirjoittanut: Manager

Pinnalla | COVID19 -koronavirus yllätti maailman vuoden 2020 alkaessa. Suomessa sosiaali- ja terveysuudistuksella haetaan kustannustehokkuutta palveluihin, myös digitalisaatiota hyödyntämällä.

Covid19 -koronavirus tuntemattomanakin tulee johtamaan muutoksiin. Kuva: Pixabay

LAB ammattikorkeakoulu keskittyy koulutus- ja innovaatio tehtävään, jolla haetaan ratkaisuja yritysten ja organisaatioiden selviytymiseen erityisesti haastavana aikana.

 

LAB ammattikorkeakoulu kykenee nopeaan muutokseen

LAB ammattikorkeakoulu ennakoi tulevaisuuden työelämäosaamista. Ammattikorkeakoulu vaikuttaa AMK- ja ylempi AMK-koulutusten kautta alueellisesti Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toimintaan. COVID19 -koronaviruksen mukanaan tuoma sosiaalinen eristäminen ja liikkumisen rajoitukset muuttivat voimakkaasti sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristöä, myös alan ammattikorkeakoulutuksessa. LAB ammattikorkeakoulussa digitaliset oppimisympäristöt ja pedagogiset ratkaisut otettiin menestyksellisesti käyttöön ennätysajassa. Koska oli pakko.

 Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä hakee uusia ratkaisuja

Suomen viimeisimpien hallitusten sosiaali- ja terveysuudistuksen kärkiohjelmiin on kuulunut digitalisaatio ja sen hyödyntäminen. Sosiaali- ja terveysministeriön digistrategian keskiössä ovat sosiaali- ja terveyspalveluja käyttämään kykenevä asiakas, osaava ammattilainen ja muuttuva toimintaympäristö. Yksityiset terveysyhtiöt ovat kehittäneet digitaalisia terveyspalveluja huomattavasti julkisia organisaatioita enemmän. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä päätti vuoden 2020 alussa yksityistämisellä hakea kustannustehokuutta perus- ja erikoissairaanhoidossa. Nykyiseen tilaan haetaan muutosta muun muassa kehittämällä digitalisia sosiaali- ja terveyspalveluita alueen asukkaille. Digitalisaation hyödyntäminen palveluissa onkin tähän saakka edennyt verkkaisesti. Koska ei ole ollut pakkoa.

Sosiaali- ja terveysalan digiasiantuntija ratkaisee

Teknologian alati laajentuva läsnäolo muuttaa aloja ja on synnyttänyt uusia toimenkuvia ja osaamistarpeita työelämässä. Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK koulutus näyttää suuntaa tulevaisuuteen alan työelämätoimijoille ja organisaatioille, myös digitalisaatiosta. Vuodesta 2016 LAB ammattikorkeakoulussa, Lahden kampus, (entinen Lahden ammattikorkeakoulu) on toteutettu Sosiaali- ja terveysala, digitaaliset ratkaisut -ylempi AMK -koulutusta.

Digitaaliset ratkaisut- koulutuksen keskiössä ovat asiakas, osaava ammattilainen ja työn muuttuvat muodot digitalisoituvassa toimintaympäristössä. Koulutus antaa valmiuksia johtaa, kehittää, uudistaa sekä toimia asiantuntijana. Toteutus tapahtuu osin yhdessä liiketalouden, tekniikan alan ja kulttuurialan Digitaaliset ratkaisut -ylempi AMK-koulutusten kanssa. Monialainen lähestymistapa ratkaisujen hakemisessa on antanut valmiuksia laaja-alaiseen kehittämiseen ja digitalisaation hyödyntämiseen jo ennen pakkoa.

 

Taina Anttonen
Yliopettaja, Hyvinvointiyksikkö, Lahden kampus
LAB ammattikorkeakoulu

Lähteet
YLE. 2020. Analyysi: Päijät-Häme päätti maan suurimmasta sote-irtiotosta – raikas idea vai julkisten palvelujen loppu?

DIGIA. 2019. SOTE-palveluita asiakas keskiössä. Mitä prosesseilta ja tietojärjestelmiltä vaaditaan, jotta SOTE-uudistus voi toteutua asiakasnäkökulmasta?

Valtioneuvosto. 2013. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena. Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia.

Kategoriat: Terveys ja hyvinvointi | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Lähinaapuri -toiminnan kustannusvaikutukset

Julkaistu: 31 toukokuun, 2020 | Kirjoittanut: Manager

Tutkimus & kehitys | Naapurit – yhteisöllisyyden ja osallisuuden mahdollistajat –hankkeen päätavoitteena on aikuisten kehitysvammaisten ihmisten sosiaalisen osallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistaminen sekä yksilölliset asumisratkaisut, jotka mahdollistavat kehitysvammaisen ihmisen itsenäisen ja turvallisen asumisen omassa kodissa. 

Kuva: Ida Mäkinen

Lähinaapuri –toiminnan lähtökohdat perustuvat sosiaaliseen isännöintiin. Toiminnan avulla rohkaistaan kehitysvammaisia itsenäiseen asumiseen.

Lähinaapurina toimiva henkilö saa asuntonsa vuokrasta 60 % alennuksen, jolloin hän maksaa vuokrasta itse 40 %. Vuokran suuruus näissä asunnoissa Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän (PHHYKY) ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (EKSOTE) alueella vaihtelee 400 – 600 euron välillä. Lähinaapuri toimii asiakkaiden kanssa noin viisi tuntia viikossa. Ohjaajien käyntien määrään lähinaapurin toiminnalla ei ole vaikutusta. Eksoten alueella ohjaajan käyntikerran hinnaksi on määritelty 31,55 euroa ja PHHYKY:n alueella 37 euroa.

Lähinaapuri toimii Eksoten alueella säännöllisesti kuuden asiakkaan kanssa ja kerralla lähinaapurin kanssa on yleensä 1 – 2 asiakasta. Lähinaapuri osallistuu välillä myös ryhmätoimintaan. Ohjaajat käyvät vastaavasti näiden kuuden asiakkaan luona kaksi kertaa viikossa ja ohjaajan käynti kestää noin tunnin.

PHHYKY:n alueella on muodostettu naapurit-alueita, joihin kuuluu yksi kerrostalo tai lähialueen muutama kerrostalo. Kaikki näillä alueilla asuvat ovat lähinaapurin toiminnan piirissä. Lähinaapureilla on noin 10 asiakasta. Ohjaajat käyvät näiden asiakkaiden luona keskimäärin 2 – 3 kertaa viikossa ja käynnin kesto on noin tunnin. Kerralla lähinaapurin kanssa on vaihteleva määrä asiakkaita.

Lähinaapurin vuokratuen suuruus on noin 300 euroa kuukaudessa. Vuokratuen osuus voidaan jakaa toimintaan käytetyillä tunneilla, jolloin saadaan lähinaapurin palkkion suuruus tuntia kohti. Jos lähinaapuri käyttää 20 tuntia kuukaudessa toimintaan, niin lähinaapurin palkkion suuruus on 15 euroa tunnilta. Tätä lähinaapurin tuntipalkkion suuruutta voidaan verrata ohjaajan käyntien aiheuttamiin kustannuksiin. Ohjaajat ovat usein koulutukseltaan lähihoitajia, jolloin vertailussa voidaan käyttää lähihoitajan perustuntipalkkaa lisättynä työnantajan henkilösivukustannuksilla. EKSOTE:n ja PHHYKY:n alueiden ohjaajien palkkojen tuntikustannukset ovat pienimmillään noin 16 euroa tunti.

Kaiken kaikkiaan tuntipalkkana laskien ohjaajan ja lähinaapurin toiminnan kustannuksissa ei ole suurta eroa. Tuntikustannuksia on kuitenkin hankala verrata toisiinsa, koska ohjaajan käyntikerran hinta ei ole riippuvainen sen pituudesta, eikä toisaalta lähinaapurin toiminnalla ole vaikutusta ohjaajien käyntikertoihin. Toisaalta lähinaapurin kanssa voi olla useampia asiakkaita kerrallaan.

Oma asunto ja mahdollisimman itsenäinen elämä on useimpien kehitysvammaisten toiveena. Sama asumismuoto ei kuitenkaan sovi kaikille, vaan tarvitaan yksilölliset toiveet ja tarpeet huomioonottavia vaihtoehtoja. Kehitysvammaisen henkilön tarvitseman tuen järjestämiseen on löydettävissä uudenlaisia keinoja. Lähinaapurin toiminta ei korvaa ohjaajien käyntejä, mutta voi kuitenkin rohkaista asumaan yksin. Lähinaapurin toiminnan vaikutukset ovat enemmän laadullisia, mutta toisaalta toiminnan aiheuttamat kustannukset ovat yhteiskunnalle pieniä hyötyyn nähden.

 

Saara Heikkonen
Lehtori
LAB-ammattikorkeakoulu

Kategoriat: Terveys ja hyvinvointi | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Tulevaisuuden tarpeisiin vastaavaa oppimateriaalia SOTE-PEDA 24/7 -hankkeessa

Julkaistu: 31 toukokuun, 2020 | Kirjoittanut: Manager

Tutkimus & kehitys | SOTE-PEDA 24/7 –hankkeessa on tuotettu monipuolisesti oppimateriaaleja ja oppimisratkaisuja tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan tarpeisiin.

Kuvakaappaus etiikan MOOCista Digicampuksessa

SOTE-PEDA 24/7 –hanke, jossa tulevaisuuden osaamistarpeita ennakoidaan ja vastataan niihin uudenlaisilla oppimisympäristöillä, -menetelmillä ja –sisällöillä, lähestyy loppuaan vuoden 2020 aikana. Hankkeessa on tuotettu opettajille ja opiskelijoille sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen käyttöön ja kehittämiseen liittyviä osaamisen määrittelyjä, opintokokonaisuuksia ja pedagogisia ratkaisuja. Tuotetuista monipuolisista materiaaleista ja ratkaisuista hyötyvät myös sote-alan parissa työskentelevät tai siitä kiinnostuneet eri alojen toimijat.

Sosiaali- ja terveydenhuollon keskeistä osaamista on vuorovaikutusosaaminen ja eettinen osaaminen. Sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristön muutossuuntia ovat työn tekeminen monialaisissa tiimeissä tai vaikka tulevaisuuden sote-keskuksissa sekä digitalisaatio. Ne haastavat päivittämään myös ammattilaisten omaa perusosaamista: miten ohjaan asiakasta tai potilasta verkkovälitteisesti? Mitä mahdollisuuksia ja haasteita verkkovälitteiset ratkaisut tuovat niin asiakas- ja potilastyöhön kuin kollegoiden väliseen yhteistyöhön? Miten digitaalisaatiota ja uusia teknologioita voi hyödyntää niin johtamisen kuin kehittämisen välineenä jokapäiväisessä työssä? Näiden kysymysten pohdinnan ja niihin vastaamisen tueksi on SOTE-PEDA 24/7 –hankkeessa kehitetty oppimisen mahdollisuuksia ja materiaaleja.

Myös opiskelun ja opetuksen toimintaympäristöt muuttuvat. Yhä useammin opiskelu tapahtuu kokonaan tai osin verkkovälitteisesti. Maaliskuussa 2020 alkanut koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne pakotti etäopetukseen ja –opiskeluun. Uudet välineet ja materiaalit otettiin nopeasti käyttöön ja opetus ja kohtaamiset järjestettiin pääosin verkkovälitteisesti. Tässä tilanteessa valmiista tarjolla olevasta verkkomateriaalista ja ratkaisuista on toivottavasti ollut hyötyä.

Sote-Peda 24/7 –hankkeessa tuotettu oppimateriaali käyttöön

SOTE-PEDA 24/7 –hankkeessa materiaaleja on tuotettu liittyen esimerkiksi seuraaviin osa-alueisiin: sähköinen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluosaaminen, verkkovuorovaikutusosaaminen, verkko-ohjausosaaminen, tieto- ja viestintätekninen osaaminen, terveyden ja hyvinvoinnin seuranta osaaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan osaaminen, sekä monitoimijuusosaaminen, eettinen osaaminen ja palvelumuotoiluosaaminen.  Materiaaleja on tuotettu monenlaisia. Esimerkiksi eettiseen osaamiseen liittyen on tarjolla videoita, podcasteja, tietovisoja, case-esimerkkejä ja valmiita tehtävämalleja. Lisäksi on kehitetty myös eettisen osaamisen toimintamalli oman ja yhteisen toiminnan reflektion välineeksi.

Hankkeessa on tuotettu ja julkaistu Digicampuksessa erilaisia MOOC-kursseja, jotka toimivat johdantona kuhunkin aihepiiriin. MOOC (massive open online course) on avoin ja verkkopohjainen kurssi, ja SOTE-PEDA 24/7 –hankkeessa tuotettavilla MOOCeilla voit tutustua esimerkiksi eettisen osaamiseen digitalisoituvalla sosiaali- ja terveysalalla, sote-lainsäädäntöön, monitoimijuuteen ja sähköisiin sote-palvelujärjestelmiin.

SOTE_PEDA 24/7 –hankkeessa tuotetut materiaalit ovat löydettävissä Digicampus-alustalla (www.digicampus.fi) Korkeakoulujen yhteiset kurssit, jonne voi kirjautua HAKA- tai Google-tunnuksilla tai vierailijana. Monia materiaaleja on saatavilla myös Avointen oppimateriaalien kirjastossa (www.aoe.fi).

 

Taija Nöjd 
Lehtori, YTM 
LAB-ammattikorkeakoulu

Birgitta Lehto
Lehtori, TtT
LAB-ammattikorkeakoulu

Kategoriat: Terveys ja hyvinvointi | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Wimmaa ja Woimaa – naiset yrittäjyyden asialla

Julkaistu: 31 toukokuun, 2020 | Kirjoittanut: Manager

Kuva: Tuula Hämäläinen

Pinnalla | Wimma-hankkeella vauhtia ja voimaa naisopiskelijoiden yrittäjyyspolulle. Uudenlainen yrittäjyyteen innostava toimintamalli tukee opiskelijoiden ja yrittäjien aitoja kohtaamisia.

Joulukuussa 2019 istuu saman pöydän ääressä 7 eri-ikäistä innostunutta naista. Puhutaan vuorotellen ja päällekkäin, nauretaan, kehutaan itseä ja toisia loistavasti tehdystä työstä, muistellaan hauskoja ja koskettavia tapahtumia, mietitään mitä vielä olisi voinut kehittää ja suunnitellaan jatkotoimenpiteitä. Tällä tavalla päätettiin William ja Ester Otsakorven Säätiön tuella toteutuneen hankkeen WIMMA – Vauhtia ja voimaa naisopiskelijoiden yrittäjyyspolulle toteutus.

Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijayrittäjyyttä tukevissa ja edistävässä toimenpiteissä on havaittu, että yrittäjätiimeissä naisopiskelijoiden osuus on vähäinen. Miesvaltaisissa yrittäjätiimeissä usko omaan tuotteeseen, palveluun tai teknologiaan riittää, mutta naisopiskelijat ja -tiimit tarvitsevat muunlaisia kannustimia ja erilaista rohkaisua yrittäjyyteen. Erityisesti opiskelujen alkuvaiheeseen tarvitaan kehittämistoimenpiteitä, joiden vaikutuksesta naisopiskelijoille on olemassa väylä yrittäjyyspolulle. Opiskelijoiden yrittäjyysinnostuksen lisääntyminen, työllistyminen oman asiantuntemuksen tuotteistamisella ja sitä kautta uudenlainen yhteistyö ympäröivän yrityselämän kanssa edellyttää oppilaitokselta kykyä tarjota kohdistettua tukea erilaisille kohderyhmille.

WIMMA-hankkeen päätavoitteena oli luoda Saimaan ammattikorkeakouluun yhdessä opiskelijoiden kanssa pysyvä toimintamalli, joka kannustaa naisopiskelijoita yrittäjämäiseen toimintatapaan, tukee omien tuote-, palvelu- ja liikeideoiden jalostamista sekä vahvistaa yrittäjyyteen liittyviä työelämäyhteyksiä opiskelujen alusta lähtien. Me valmentajat luotamme vahvasti kokemukselliseen ja narratiiviseen oppimiseen. Tämä ajatus näytti kantavan ja innostavan opiskelijoita osallistumaan yrittäjyysopintojaksolle.

Alusta pitäen harrastettiin voimakasta positiivista syrjintää. Valmentajien ryhmä koostui kolmesta eri aloja edustavasta naisesta. Jotta toteutus palvelisi mahdollisimman hyvin kohderyhmää, haettiin tapahtumille tekijöitä Saimaan ammattikorkeakoulun markkinoinnin tiimiyrittäjien osuuskunnista. Tapahtumien toteuttajiksi ryhtyi kaksi vanhimman ja kaksi nuorimman osuuskunnan naisopiskelijaa. Tällä tiimillä pidettiin keväällä 2019 ensimmäiset suunnittelukokoukset. Keväällä järjestettiin myös tapaaminen yrittäjäneuvos Pirjo Karhun kanssa ja kartoitettiin Saimaan Yrittäjä- ja Vaikuttajanaiset ry:n (SyNet) kanssa mahdollista yhteistyötä.

Elokuussa alkoi kolmen innostamistapahtuman suunnittelu. Opiskelijatiimi otti vastuun tästä ja yhdessä valmentajien kanssa ideoitiin tapahtumien teemat 1) perheyrittäjyys ja plan B, 2) hyvinvointi ja 3) somevaikuttajat ja henkilöbrändäys. Näihin teemoihin etsittiin kohderyhmää kiinnostavia oman alansa edelläkävijöitä ja samalla vaikuttavia naisyrittäjiä kertomaan omaa tarinaansa. Rinnalla kulki valmentajien toteuttama mentoroinnin ja portfoliotyöskentelyn suunnittelu. Tapahtumissa mukana olleet yritykset: Konepajasiskot, VeliMark, Autokoulu Drive Center, Fysio-Eskola, TwoStep Tanssistudio, Vuoksi Wellness, Fament.

Markkinoinnin tiimiyrittäjät markkinoivat opintojaksoa sekä tapahtumia opiskelijoille ja muille naisyrittäjyydestä kiinnostuneille eri markkinointikanavien kautta. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille tarjottiin toteutusta myös vaihtoehtoisena suoritustapana heidän opetussuunnitelmassaan olevalle pakolliselle yrittäjyysopintojaksolle. Mukaan saatiin niin alkuvaiheen, kuin pidemmällä opinnoissaan olevia nais- ja miesopiskelijoita eri aloilta. Syksyn kuluessa uusia opiskelijoita ilmaantui mukaan, kun tieto innostavista tapahtumista levisi.

Kuvassa vas. Titta Valtonen VeliMarkilta, Konepajasiskot Niina ja Noora sekä Mirka Laakso Autokoulu Drive Centeristä. Kuva: Tuula Hämäläinen

WIMMA – Vauhtia ja voimaa naisopiskelijoiden yrittäjyyspolulle -toteutus sisälsi 5 valmennustapaamista. Ensimmäisessä opiskelijatapaamisessa opiskelijat tutustuivat toisiinsa pelaamalla Circulaa – Kiertotalous- ja yrittäjyyspeliä. Tämä osoittautui hyväksi tavaksi orientoitua aiheeseen. Ensimmäistä tapaamiskertaa seurasi kolme innostamistapahtumaa n. 4 viikon välein. Viimeisessä tapaamisessa jaettiin kokemuksia prosessista ja kartoitettiin seuraavia askelia.

Innostamaan lähdettiin ja innostusta syntyi niin tekijätiimin, opiskelijoiden, kuin puhujienkin keskuudessa. Energiset puhujamme sytyttivät opiskelijoissa kipinän yrittäjyyteen omien henkilökohtaisten ja samalla rehellisten tarinoidensa kautta. Yrittäjistä itsestään oli myös saatujen kommenttien perusteella voimaannuttavaa saada kuulla toisten naisyrittäjien yrittäjäpolkujen vaiheista haasteineen ja onnistumisineen.

Vieraskirjassa kaikkein eniten esiintyvä sana oli inspiroiva ja inspiraatio. Kuva: Tuula Hämäläinen

Yksi puhuja kommentoi: Tänään sain paljon energiaa teistä kuulijoista ja puhujista. Läsnäolo ja innokkuus oli käsinkosketeltavaa. WAU! Iloa & Onnea matkaan kaikille!

Opiskelijoiden kommentteja: ”Upeita yrittäjätarinoita! Auttaa ottamaan ensimmäisen askeleen kohti yrittäjyyttä.” ”Mielenkiintoinen setti ja ajankohtainen! Sain paljon tärkeitä juttuja omaan toimintaan ja työjuttuihin! Lisää tämmöisiä!”

Vuoden 2020 alusta syntyi uusi LAB-ammattikorkeakoulu. LABissa kokeillaan uusia asioita ja tekemisen tapoja yhdessä yritysten kanssa. Siksi LAB-ammattikorkeakoulua kutsutaan myös työelämän innovaatiokorkeakouluksi. Tämän hankkeen tavoitteena oli kehittää uudenlainen yrittäjyyteen innostava toimintamalli sekä tukea opiskelijoiden ja yrittäjien aitoja kohtaamisia. Saadun palautteen perusteella tämä tavoite myös saavutettiin. Koko toteuttava työryhmä opiskelijat, yrittäjät ja valmentajat synnytti positiivisen innostuksen kierteen. Suosittelemme kaikkia muitakin opettajia rohkeasti hyödyntämään yrittäjyysopetuksessaan kokemuksellista ja narratiivista toteutustapaa.

 

Tuula Hämäläinen
Lehtori, projektipäällikkö Wimma -hanke
LAB ammattikorkeakoulu 

Ann-Mari Karvinen
Lehtori
LAB ammattikorkeakoulu 

Anu Kurvinen
Lehtori
LAB ammattikorkeakoulu

Kategoriat: Talous ja työelämä | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

FINNIPS: pääsykokeiden valvojana Moskovassa

Julkaistu: 31 toukokuun, 2020 | Kirjoittanut: Manager

Pinnalla | FINNIPS – Finnish Network for International Programmes, on 10 suomalaisen ammattikorkeakoulun verkosto, jonka päätehtävänä on järjestää pääsykokeet englanninkielisiin ohjelmiin Suomen ulkopuolella.

Luokkatila on valmiina koetilaisuuteen. Kuva: Olesia Kullberg

Tänä vuonna pääsykokeet järjestettiin 40 vieraskieliseen tutkinto-ohjelmaan Brasiliassa, Meksikossa, Intiassa, Kazakstanissa, Keniassa, Isossa-Britanniassa, Saksassa, Unkarissa, Venäjällä ja Vietnamissa.

Pääsin tänä vuonna ensimmäistä kertaa koevalvojan tehtäviin Moskovaan. Kaikki oli uutta, ja niin kuin aina – sain uusia kokemuksia ja tapasin uusia ihmisiä. Uudet kokemukset koskivat pääasiassa FINNIPS koevalvojan tehtäviin ja uusien ihmisten kohtaamisessa yllätyin venäläisten nuorten suvaitsevuuteen. Mutta otetaan asiat järjestyksessä.

FINNIPS koevalvojan tehtäviin kuuluu tenttipapereiden ja muiden dokumenttien tulostaminen Suomessa, niiden kuljettaminen kohdemaahan, osallistujien rekisteröinti ja dokumenttien tarkistus koepäivänä, kokeen valvominen, suullisen keskustelun pitäminen ja arviointi, sekä tenttipapereiden lajittelu ja niiden tuonti Suomeen. Kirjallinen tentti kestää kolme tuntia, jonka jälkeen osa hakijoista osallistuu myös suulliseen tenttiin. Suullinen tentti järjestetään 3-5 hengen ryhmässä keskustelumuodossa: osallistujat saavat case-ohjeen, josta he keskustelevat noin 20 minuuttia. Valvojat arvioivat jokaisen osallistujan vuorovaikutus taitoja, keskustelun sisältöä, sekä kielellisiä aspekteja asteikolla 0-2.

Vaikka olimme kollegan kanssa ensimmäistä kerta koevalvojina, tuntui että tiesimme mitä täytyi tehdä. Jaoimme roolit luonnollisella tavalla ja rekisteröinti sekä kokeiden pitäminen tuntui helpolta. Englannin kielen opettajina suullisten keskustelujen arviointi oli meille tuttu. Yllätyksenä tuli se, kuinka kauan kesti dokumenttien tarkistus, kun osaa dokumenteista puuttui. Osalla puuttui passinkopio, osalla – kutsu koetilaisuuteen, osalla – valokuva. Kaikki kuitenkin järjestyi, ja lopulta saimme kaikki tarvittavat dokumentit kasaan.

Paikallisena erikoisetuna saimme kokeilla venäläisten yliopistojen sisäänpääsy järjestelmä: vierailija voi päästä yliopistoon vaan jos hänen nimensä on kutsulistalla. Kutsulistat ilmeisesti valmistuvat edellisenä päivänä, joten ex tempore vierailut eivät ole mahdollisia. Niinpä yksi jälki-ilmoittautunut opiskelija koki tämän järjestelmän soveltamista kahdesti: aamulla hän sai luvan tulla sisään poikkeusluvalla; iltapäivällä, kun hän kävi ottamassa valokuvan dokumentteihin, hän ei enää päässyt sisälle. Hänen suullisen keskustelunsa piti sitten järjestää yliopiston pihalla, Moskovan auringon valossa ja katumetelin seurassa.

Yliopiston pihalla. Kuva: Olesia Kullberg

Nuorten suvaitsevuus yllätti positiivisesti. Venäjällä sisätiloissa on lämmin talvella, Suomen mittareissa sellaisia asteita voi löytää ehkä vaan saunassa talvella. Puolen tunnin kokeen aloittamisesta huone, jossa oli pari kymmentä jännittynyttä nuorta kirjoittamassa vastauksia tenttikysymyksiin, oli sietämättömän kuuma. Avatusta ikkunasta puhalsi maaliskuun kylmä tuuli, joka toi mukanaan myös suuren kaupungin katumeteliä, joten ikkunaa ei voinut pitää auki pitkään. Luokan ovi avautui jatkuvasti, ilmeisesti tilaan oli merkitty joku toinen tilaisuus samaan aikaan. Sen lisäksi tekniikan kokeessa löytyi virhe, josta me ilmoitimme kokeen alkaessa. Kaikista näistä vaikeuksista huolimatta, osallistujat olivat erittäin rauhallisia ja asiallisia: kukaan ei valittanut, eikä näyttänyt ärsytystä. Kokeiden jälkeen kaikki olivat todella iloisia ja kiittivät sydämellisesti kokeiden järjestämisestä.

Tällä reissulla tapasin fiksuja, ahkeria ja kohteliaita nuoria ihmisiä, jotka pyrkivät opiskelemaan suomalaisiin ammattikorkeakouluihin, koska he arvostavat suomalaista koulujärjestelmä ja uskovat että suomalainen tutkinto on lupaava alku heidän urallensa. Todellakin toivon heille kaikille menestystä ja onnea heidän alkavassa aikuisten elämässä!

 

Olesia Kullberg
Lehtori
LAB-ammattikorkeakoulu

Kategoriat: Matkailu ja palveluliiketoiminta | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Laskutuslaki muuttui

Julkaistu: 31 toukokuun, 2020 | Kirjoittanut: Manager

Pinnalla | Vaikka Suomessa on eletty monissa asioissa sähköisessä maailmassa, niin velvoittavaa lainsäädäntöä sähköisten laskujen käytöstä ei maassamme ole ollut. Kevään aikana asiaan tulee muutos. Huhtikuusta alkaen yrityksillä on oikeus saada toiselta yritykseltä lasku sähköisessä muodossa. Uusi laki edellyttää, että yritysasiakkaalla on käytössä verkkolaskutuspalvelu.

Kuva: Jarmo Kemppinen

Jatkossa sähköpostilla lähetetty pdf-lasku ei täytä sähköisen laskun määritelmää. Sähköisen laskun tulee noudattaa sähköisen laskutuksen eurooppalaista standardia EN 16931. Käytännössä laki edellyttää yrityksiä käyttämään viimeisimpiä standardoituja verkkolaskuformaatteja.

Monilla yrityksistä ei vielä ole sähköisen laskutuksen käyttämiseksi tarvittavia ratkaisuja. Niinpä monet sähköistä laskutusta käyttävät yritykset hyödyntävät yksinkertaisia moduuliratkaisuja tai toimittajaportaaliratkaisuja, joissa lasku luodaan verkkoportaalin avulla ja lähetetään portaalista vastaanottajalle. Monet viranomaiset kompensoivat tilannetta järjestämällä pääsyn maksuttoman toimittajaportaaliin. Myös yrityksen verkkopankissa on mahdollista lähettää ja vastaanottaa sähköisiä laskuja. Käytännössä voimaan tuleva lainsäädäntö aiheuttaa jonkin verran lisäkustannuksia niissä yrityksissä, joilla sähköinen laskutus ei vielä ole käytössä.

Uusi lainsäädäntö ei kuitenkaan kosketa yksityishenkilöitä. Säädöksellä ei myöskään ole merkittäviä vaikutuksia kuluttajakauppaa tekeviltä yrityksiltä. Pienet yritykset, joilla on alle 10 000 euron vuosittainen liikevaihto ovat jäämässä lain soveltamisen ulkopuolelle.

 

Jarmo Kemppinen
Lehtori
LAB ammattikorkeakoulu

Kategoriat: Talous ja työelämä | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Aina kaikki ei todellakaan mene niin kuin Strömsössä, mutta siitäkin voi selvitä.

Julkaistu: 31 toukokuun, 2020 | Kirjoittanut: Manager

Näkökulma | Nopea toiminta, ketteryys ja luova ajattelu voivat pelastaa vaikeassa tilanteessa. Tilanteiden muuttuessa on helpompaa reagoida nopeasti, mikäli on pohtinut vaihtoehtoja jo etukäteen. Tähän pohdintaan on saatavissa apua, jota kannattaa hyödyntää. 

(Työ)elämämme mullistui äkisti ja me mukauduimme muutokseen nopeasti. Kuva: Marjut Villanen

Koronavirus iski vauhdilla ja voimakkaasti. Emme osanneet varautua siihen, vaikka kuulimme selkeitä varoituksia Kiinasta ja Italiasta.

Virusepidemian laajentuessa nopeasti monia toimintoja jouduttiin perumaan, siirtämään tai muokkaamaan uudelleen. Yrittäjät laittoivat luovuutensa koetukselle pyrkiessään pelastamaan sen, mikä oli pelastettavissa. Tuotantolaitoksissa tehtiin pikaisia muutoksia tuotantoon ja ravintolat miettivät keinoja, joiden avulla toimintaa voidaan jatkaa edes osittain koronakaranteenin ajan. Liikunta- ja hyvinvointipalveluja siirrettiin nettiin.

Aina ei valitettavasti ole mahdollista selvitä tilanteesta voittajana. Kuitenkin myös haastava, lähes mahdoton tilanne, voi lopulta muuttua uudeksi mahdollisuudeksi nopean toiminnan ja luovan ajattelun sekä joustavan työskentelyn avulla.

Moni yrittäjä on kääntänyt koronasta aiheutuneen haasteen uudeksi mahdollisuudeksi. Myös se nopeus, jolla Suomessa ja lähes koko läntisessä maailmassa tehtiin digiloikka, antaa uskoa kriisistä selviämiseen.

Hyödynnä tämä haastava aika tulevaisuuden suunnitteluun!

Kaikkiin ulkoapäin tuleviin yllätyksiin ja haasteisiin on mahdotonta varautua ennalta, ja aina paraskaan varautuminen ei takaa onnistumista. Kuitenkin ketteryys ja luova ajattelu voivat pelastaa täydeltä katastrofilta ja kannatella yritystoimintaa sen ajan, että tilanne normalisoituu.

Odotellessamme nyt koronaviruksen laantumista, on kaiken hämmennyksen keskellä hyvä keskittyä myös pohtimaan oman yrityksen ketteryyttä vastata ulkoisiin uhkiin ja mahdollisuuksiin, sekä löytää uusia tuotteita ja toimintatapoja. Tulevaisuus on hyvin todennäköisesti erilainen kuin se tilanne, jossa vielä hetki sitten olimme. Koronan jälkeen meillä on vastassamme muitakin haasteita, eikä pienimpänä niistä ilmastonmuutos. Tuttu on turvallista, mutta varautuminen uuteen kannattaa aloittaa mahdollisimman pian, jotta emme joutuisi jälleen yllätetyiksi.

Yhdessä innovaatiotoimintaa kasvattamaan

Yrittäjän ei tarvitse jäädä yksin pohtimaan yrityksensä tulevaisuutta. Yritysten tueksi on olemassa verkostoja ja alueen korkeakoulut tarjoavat omia palvelujaan. Myös monet projektit on suunniteltu tukemaan yritysten toimintaa. Yksi tällainen on TwinInno.

TwinInno auttaa yrityksiä innovaatiotoiminnassa Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä. Kuva: Marjut Villanen

TwinInno pyrkii löytämään uusia tapoja helpottaa yritysten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä. Näitä toimintatapoja testataan tosielämän tarpeilla, järjestämällä yrityksille mm. työpajoja, innovointiapua ja erilaisia kokeiluja. Samalla, kun projektissa kehitetään yritysten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä, tuetaan siinä myös pk-yritysten innovaatioprosesseja.

Kumppaneiksi haetaan yrityksiä erityisesti kiertotalouden, muotoilun ja hyvinvoinnin palveluinnovaatioiden aloilta. Projektin rahoitus tulee EAKR-ohjelmasta ja sen toimintaan osallistuminen on yrityksille täysin maksutonta.

Innovaatiot, yritykset ja alueet kasvuun

Yritysten ja korkeakoulujen vahvaa yhteistyötä tarvitaan. Yhdessä voimme paremmin ja joustavammin vastata sekä alueen yritysten tarpeisiin että ulkoapäin tuleviin haasteisiin ja samalla pysyä kilpailukykyisinä. Myös alueiden kannalta vahva ja toimiva yhteistyö on tärkeää.

Yhteinen tulevaisuutemme on sitä tukevammalla pohjalla, mitä paremmin pystymme hyödyntämään toistemme osaamista ja tarjontaa.  Uusien innovaatioiden avulla olemme paremmin varautuneita uhkiin ja pystymme vastaamaan tuleviin mahdollisuuksiin. Ennakoivasti kannattaakin miettiä uusia tuotteita ja palveluja, muotoilla entisiä, sekä pohtia tulevaisuuden ratkaisuja nykyiseen toimintaan. Tervetuloa siis mukaan innovoimaan tulevaisuutta!

Sinua ja yritystäsi varten –  www.twininno.fi

 

Marjut Villanen
TKI-asiantuntija
LAB-ammattikorkeakoulu

Kategoriat: Talous ja työelämä | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Uudistuva arkijohtaminen

Julkaistu: 31 toukokuun, 2020 | Kirjoittanut: Manager

Näkökulma | Johtaminen muutosten keskiössä asettaa uudistuvalle arkijohtamiselle ennennäkemättömiä vaateita.

Kuva: Kristiina Meltovaara

Kollektiivinen itseohjautuva ja oppiva organisaatio liiketoiminnan kehittämisen keskiössä edellyttää johtajaltaan oppimisen, vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan mahdollistamisen ominaisuuksia ja samalla muokkaa johtajan roolia valmentavaksi fasilitaattoriksi.

Alati muuttuvassa maailmassa muutosjohtamisen merkitys kasvaa ennustamattomuuden ja kompleksisuuden lisääntyessä. Samalla itsensä johtaminen ja yrittäjämäinen asenne lisääntyy työyhteisön toimijoiden kesken muokaten uudistavan johtajan roolia hierarkkisesta valmentavaan johtamiseen. Läsnäoleva ja fasilitoiva sekä tiedolla johtava johtaja mahdollistaa työyhteisön kehittymisen niin yksilö tasolla kuin kollektiivisesti.

Jatkuva muutos edellyttää organisaatioilta ja työntekijöiltä uuden oppimista. Uudistuvan arkijohtajan tärkein rooli onkin mahdollistaa ja fasilitoida sekä yksilön että ryhmän oppiminen. Itsensä johtaminen ja jatkuva oppiminen laajenee ryhmä/yksikkötason oppimiskesi. Oppiminen ja johtaminen ovat jokaisen yksilön sekä ryhmän vastuulla.

Jatkuva sekä yksilötason että kollektiivisen tason oppiminen ja muutos edellyttää organisaation toimintakuluttuurilta avoimuutta, luottamusta ja sitoutumista. Avoimuutta ja luottamusta organisaation eri yksilöiden kuin myös johtajien ja työyhteisön välillä. Luottamusta yksilöiden ja ryhmien kyvystä itseohjautua ja oppia, sekä sitoutuneisuutta kaikkien osalta yhdessä sovittuihin toimintatapoihin ja tavoitteisiin. Itseohjautuvan oppivan organisaation ja sen osien voidaan itse olettaa muovaavansa tavoitteitaan ja toimintatapojaan tarpeen vaatiessa.

Johtajan keskeisiin ominaisuuksiin nousevat vuorovaikutustaidot, joustaminen sekä yksilöiden ja ryhmien tasapuolinen kohtelu. Johtajan merkitys onnistuneen ryhmäytymisen takaamisessa sekä jokaisen jäsenen osallistamisessa on keskiössä. Arkijohtamisen keskeiseksi onnistumistekijäksi muodostuu oppimisen, yhteistoiminnan sekä vuorovaikutukseen mahdollistaminen. Näin organisaation monimuotoisuutta ja innovatiivisuutta pystytään hyödyntämään. Uudistava arkijohtaja ei ole työyhteisön edellä kulkeva suunnan näyttäjä, vaan toimintaa ja työyhteisön kollektiivista oppimista fasilitoiva valmentaja, mahdollistaja.

Uudistuva kollektiiviseen oppimiseen pohjautuva arkijohtaminen mahdollistaa nopean reaktiivisen vasteen ulkoisiin muutoksiin sekä jatkuvan proaktiivisen positiivisen muutoksen ja innovaatioherkkyyden. Kehittyvän liiketoiminnan perusedellytyksenä onkin uudistuva jatkuvan muutoksen kanssa käsi kädessä toimiva kollektiivisen oppimisen mahdollistava arkijohtaminen.

 

Kristiina Meltovaara
Yliopettaja
LAB ammattikorkeakoulu Oy

Kategoriat: Talous ja työelämä | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Näkökulmia kuvataiteilijan osaamiseen

Julkaistu: 31 toukokuun, 2020 | Kirjoittanut: Manager

Näkökulma | Osaamisesta puhutaan nykyään yleisesti. Puhe liittyy muuttuneeseen käsitykseen työelämästä. Nyt osaaminen ymmärretään työntekijän taidoksi eikä työnantajan hänelle tarjoamaksi kyvyksi tehdä työtä, kuten aiemmin tehtiin. Kuvataiteessa osaamisesta puhuminen on vielä uusia asia, vaikka alalla työskentelevän voidaan juuri ajatella tarvitsevan henkilökohtaisia taitoja.

Pronssin sulatusta. Kuva: Hanna Kostiainen

Taiteilijan osaamisesta puhuminen liittyy keskeisesti ammattikuvan muutokseen.

Aikaisemmin kuvataiteilijan työ oli lähinnä omaa työtä: se oli teosten tekemistä ja näyttelyiden pitämistä. Työnantajat puuttuivat tai olivat vain pieni osa työn kokonaisuudesta. Omaa työtä rahoitettiin pääsääntöisesti apurahoilla ja opetustyöllä. Nyt taiteilijan työmahdollisuudet ovat laajentuneet. Taidetta tilataan julkisiin rakennuksiin, ja sitä käytetään soveltavasti muilla aloilla. Taiteilijoita on myös palkattu asiantuntijoiksi ja tuottajiksi erilaisiin tapahtumiin ja yrityksiin. Työnantajia voi olla monia ja työsuhteet monentyyppisiä.

Taiteilijoiden osaamistarpeiden reflektointiin on vaikuttanut osaltaan myös se, että apurahat siirtyivät vuonna 2009 maatalousyrittäjän lakisääteisen eläketurvan piiriin (ks. eläketurvasta Mela 2020,11). Tämä on ymmärtääkseni vaikuttanut siihen, että taiteilijan toimintaa pidetään yrittäjämäisenä työnä, johon liittyy yrittäjyyteen kuuluvia taitoja.

Tutkimuksen kannalta taitelijan osaamista voidaan lähestyä vähintään kahdesta eri näkökulmasta. Sitä voidaan tarkastella ulkopuolelta, kuten opetushallitus tekee omissa kulttuurialan tulevaisuuden osaamistarpeita pohtivissa asiakirjoissaan ja kulttuuriministeriö luovaa taloutta koskevissa teksteissään. Toinen näkökulma on taiteilijalähtöinen. Alan käsityksiä asiasta on lähestynyt Cupore tutkimuksessaan ”Pitäisi laajentaa työalaansa” – Kuvataiteilijan ammattirooli ja osaamistarpeet tulevaisuuden työelämässä (2013).

Ehkä näitä edellä mainittuja lähestymistapoja yhdistää ymmärrys siitä, että taiteilijan toimeentulo on heikko ja sitä pitäisi parantaa mutta perustelut osaamiselle ovat erilaiset.

Ulkopuolelta tulevat arviot perustelevat osaamista yhteiskunnallisista tarpeista käsin, kun taas taiteilijat katsovat osaamistaan arkielämän käytäntöjen näkökulmasta: miten tehdään tarjous julkisen taiteen kilpailuun tai apuraha-anomus, mitä ovat taiteilijan tekijänoikeudet, miten tehdään sopimuksia tai mistä voi hankkia työhuoneen. Ulkopuolinen näkökulma ei siis näe taiteilijan osaamiseen kuuluvia ydintaitoja, mutta yhteiskunnan kannalta taiteilijoiden omaehtoista sitoutumista työhönsä pidetään nykyiseen työelämään kuuluvana keskeisenä taitona.

Koulutuksen piirissä vallitsevat käsitykset taiteilijan osaamisesta ovat mielestäni yhdistelmä näitä edellä mainittuja näkökulmia. Poikkeuksena on kuitenkin se, että yhteiskunnan kannalta taiteilijan työtä harvoin perustellaan taloudellisella vaikuttavuudella, kuten luovan talouden teksteissä tehdään, vaan esimerkiksi hyvinvointiin sekä luovan ajattelun kehittymiseen liittyvillä argumenteilla.

Opiskelua taidegrafiikan pajalla. Kuva: Hanna Kostiainen

Kuvataideopinnoissa opetetaan yleisesti digitaitoja, markkinointia ja yrittäjyyden perusteita, jotka nähdään opetushallituksessa alan tulevaisuuden osaamistarpeina. Ammattikorkeakoulut elävät tästä huolimatta kovassa ristipaineessa: samalla kun pitäisi opettaa taiteen tekemiseen liittyviä perustaitoja, pitäisi opetussuunnitelmissa huomioida myös taiteilijoiden uudet työllistymisen mahdollisuudet.

On selvää, että taiteilijoiden koulukseen tulee lisätä monialaista yhteistyöosaamista. Cuporen tutkimuksessa (2013, 169) todetaan, että monialaisilla ammattikorkeakouluilla on tähän oiva mahdollisuus. Taiteen soveltava käyttö sosiaali- ja terveysalalla, luovan ajattelun kehittäminen yritystoiminnassa, taiteen ja ympäristösuunnittelun yhdistäminen sekä pelien kehittäminen ovat jo tiedotettuja yhteisiä oppimisen ja työnopinnollistamisen paikkoja. Tällaisissa opintokokoonpanoissa opiskelijat voisivat harjoitella työelämätaitoja ja yhteistyöosaamista, joita kuvataiteilijat erityisesti kaipasivat Cuporen selvityksessä. Mielestäni myös taiteiden välinen yhteistyö tulisi huomioida koulutuksessa. Eri taiteen lajeja edustavat opiskelijat voisivat hyötyä alan erilaisista sisäisistä käytännöistä ja osaamisesta.

 

Lotta Pyykkönen
Kuvataiteen lehtori, tutkija ja kehittämisasiantuntija Yli vaaran vuosien -hankkeessa
LAB-ammattikorkeakoulu (Lappeenranta)

Taiteilijan osaamisen kartoittaminen on keskeinen Yli Vaaran vuosien -hankkeen tutkimuskohde. Hankkeen tavoitteena on kehittää kuvataiteen koulutuksen työelämälähtöisyyttä ammattikorkeakouluissa. Hankkeessa on mukana LAB-ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu, Novia Yrkeshögskolan ja Satakunnan ammattikorkeakoulu. Projekti on saanut rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta.

Lähteet:
Cupore 2013: “Pitäisi laajentaa työalaansa” – Kuvataiteilijan ammattirooli ja osaamistarpeet tulevaisuuden työelämässä.
Mela 2020: Apurahansaajan vakuutusopas 2020.

Kategoriat: Taide ja teknologia | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Miehet sosiaali- ja terveysalalla

Julkaistu: 31 toukokuun, 2020 | Kirjoittanut: Manager

Tutkimus & kehitys | Lab-ammattikorkeakoulu toteuttaa Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle hankkeen vuosina 2019-2021.

Kohtaamista ja kliinisiä taitoja hoitotyössä. Kuva: Juha Jormakka

Hankkeen tarkoituksena on lisätä mieshakijoiden määrää sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa ja työelämän konteksteissa. Sosiaali- ja terveysalan koulutukset ja ammatit ovat vahvasti naisvaltaisia.

Suomessa miehiä työskentelee sosiaali- ja terveysalan ammateissa noin 13 %, Islannissa 2 %, Tanskassa 3.5% ja Norjassa 9 %. Sosiaali- ja terveysalan vetovoimaisuuteen vaikuttavia tekijöitä tarkasteltiin tammikuussa 2020 järjestetyissä yksilöhaastatteluissa, joihin osallistui kaksi mielenterveyshoitajaa ja viisi sairaanhoitajaa. Kaikki haastatteluihin osallistuneet olivat miehiä. Haastatteluissa keskusteltiin teemoista:

  • Miten, ja millä keinoin sosiaali- ja terveysalaa tulisi markkinoida, jotta se tavoittaisi potentiaaliset mieshakijat?
  • Mikä on miehen rooli ja merkitys sosiaali- ja terveysalan ammateissa?
  • Mikä miehiä kiinnostaa ja motivoi työssä?
  • Mitkä tekijät vaikuttavat alan vaihtoon?

Markkinoinnin keinot potentiaalisten mieshakijoiden tavoittamisessa

Haastateltujen mukaan sosiaali- ja terveydenalan ammatteja tulisi markkinoida sosiaalisessa mediassa. Myös oppilaitosvierailut eri koulutusasteilla nähtiin keinoina tavoittaa potentiaalisia mieshakijoita. Työelämän ja koulutuksen yhteistyö nähtiin markkinoinnissa tärkeänä. Työelämän todellisten tilanteiden ja työn monipuolisuuden kuvaaminen potentiaalisille hakijoille koettiin vetovoimaisuutta lisäävänä tekijänä. Haastateltujen mukaan kyseisessä akuuttipsykiatrisia laitospalveluita tarjoavassa yksikössä tehtävän työn monipuolisuutta ja haasteellisuutta kuvaa työn luonne, mihin sisältyy päivystys- ja osastohoitotyötä sekä yhteistyötä avohoidon palvelujen kanssa. Sairaanhoitajan työtä potilaan hoitoprosessissa voidaan kuvata esimerkiksi potilaan psyykkisen voinnin kohentumiseen vaikuttavilla sisällöillä. Hoitajan ja potilaan kohtaaminen tulotilanteessa ja lääkehoitoon motivoimisessa sisältää usein haasteellisia vuorovaikutuksen ilmiöitä, joita haasteltavat kuvasivat yhdeksi merkittävimmäksi työtä kuvaavaksi sisällöksi. Kuvaavimpina työtilanteina mainittiin vuorovaikutuksen lisäksi menetelmät, joilla pyritään löytämään potilasta rauhoittavia keinoja. Työtä kerrottiin ohjaavan pitkälti kiinnostus ihmisiin ja mielenterveyteen vaikuttaviin tekijöihin. Haasteltavat markkinoisivat työtään sisällöillä, mitkä rikkovat perinteisesti sosiaali- ja terveysalan koulutuksiin ja ammatteihin liittyviä stereotypioita. Mielikuva sosiaali- ja terveysalan ammateista kutsumusammattina, hoivaamisena ja toisaalta pelastamisena näyttää vanhentuneen. Haastateltujen mukaan sosiaali- ja terveysalaa tulisi markkinoida työnä, mikä sopii miehille, jotka ovat kiinnostuneet ihmisistä, omaavat hyvät sosiaaliset- ja tunnetaidot sekä haluavat työskennellä monipuolisessa ja haasteellisessa työympäristössä. Työn parhaimmiksi puoliksi kuvattiin mahdollisuutta vaikuttaa työn kuvaan omien vahvuuksien ja mielenkiinnon kohteiden mukaisesti. Haastateltavien mukaan työ ei ole liukuhihnatyötä, vaan sen sisältö vaihtelee päivittäin. Mielenterveys- ja päihdehoitotyötä kuvattiin mielenkiintoiseksi koska psykiatrisiin sairauksiin ja hoitoon ei ole olemassa yksiselitteisiä vastauksia.

Miehen rooli ja merkitys sosiaali- ja terveysalalla

Haastateltavat tarkastelivat miehen roolia ja merkitystä sosiaali- ja terveysalalla sekä työyhteisön että palvelujen käyttäjien näkökulmasta. Miehen roolin nähtiin muuttuneen työyhteisössä vuosikymmenten kuluessa. Aiemmin miesten rooli oli vahvemmin järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvä kuin potilaan ja hoitajan väliseen hoidolliseen vuorovaikutukseen perustuva tehtävä. Haastateltujen mukaan työtehtävät tai rooli työyhteisössä ei ole nykypäivä sukupuolisidonnainen. Miestyöntekijöiden sosiaaliset- ja emotionaaliset taidot nähtiin tärkeinä alalle soveltuvuuten vaikuttavina tekijöinä. Työyhteisöt, joissa miesten ja naisten määrä on suhteellisen tasainen nähtiin segretoituneita tasapainoisempina. Palvelujen käyttäjien näkökulmasta miesten merkitys sosiaali- ja terveysalan ammateissa nähtiin tärkeänä. Haastateltujen mukaan mieshoitaja pystyy samaistumaan miespotilaan tunnekokemukseen ja elämäntilanteeseen joissakin tilanteissa naista paremmin. Haastateltavien mukaan tästä johtuen mieshoitaja voi löytää hoitosuhteeseen näkökulmia, joita nainen ei siihen pystyisi tuomaan.

Miehiä työssä kiinnostavia ja motivoivia tekijöitä 

Haastatellut kokivat naisvaltaisella alalla työskentelyn myönteisenä tekijänä. Sosiaalinen kanssa käyminen potilaiden ja työkavereiden kanssa koettiin yhtenä merkittävimpänä työn mielekkyyteen vaikuttavista tekijöistä. Esille nostettiin myös työn tarjoama mahdollisuus oppia omasta itsestä ja elämästä. Haastateltavat pitivät tärkeänä saada työssään kognitiivisia haasteita ja mahdollisuutta ongelmien ratkaisuun.  Haastateltavat mainitsivat työssään motivoivina tekijöinä tilanteet, joissa potilaan ongelmiin löydetään yksilöllisiä ratkaisuja ja pystytään vaikuttamaan positiivisesti elämäntilanteeseen. Toisaalta motivoivina tekijöinä pidettiin myös pienempiä osaston arjessa käytyjä kohtaamisia, joissa potilaan kanssa päästään yhteisymmärrykseen ja sopimuksiin. Haastateltavat kokivat, että työkavereilta ja potilailta saatu positiivinen palaute motivoi työssä. Haastateltavat näkivät työmotivaation kannalta tärkeänä mahdollisuuden vaikuttaa työpäivän sisältöön. Haastateltavien mukaan työmotivaatiota lisää koulutusmahdollisuudet ja erilaiset näköalat työhön.

Alan vaihtoon vaikuttavia tekijöitä

Työyksiköstä muille ammattialoille työhön siirtyneet miehet ovat työllistyneet selkeästi perinteisille miesvaltaisille aloille. Haastateltavien mukaan alanvaihtoon mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä ovat henkilökohtaisten kiinnostuksen kohteiden muuttuminen muualle kuin hoitotyöhön. Työn henkinen kuormittavuus suhteessa palkkaukseen nähdään myös yhtenä alanvaihtoon mahdollisesti vaikuttavana tekijänä. Haastateltavien mukaan myös haasteelliseksi koettujen työtehtävien kasaantuminen samoille henkilöille sekä jatkuva kiire ovat alanvaihtoa lisääviä tekijöitä.

 

Kirjoittajat:
Irina Tiainen
Lehtori

Pasi Alanen
Lehtori

LAB-ammattikorkeakoulu

Kategoriat: Terveys ja hyvinvointi | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Käytäväkohtaamisista LAB -ammattikorkeakoulun projektipäälliköksi

Julkaistu: 31 toukokuun, 2020 | Kirjoittanut: Manager

Kuva: Pixabay

Näkökulma | Aloitin YAMK opinnot Saimaan ammattikorkeakoulussa syksyllä 2016. Opintojen edetessä opinnäytetyön aloitus oli soutamista ja huopaamista ja ajauduin työskentelyssä kevyeen umpikujaan. Näissä tunnelmissa kieriskellessäni kohtasin jo amk opiskelun ajoilta tutun opettajan Tertun. Spontaanisti kysyin Tertulta olisiko hetki aikaa sparrata. Terttuhan järjesti heti aikaa ja aiheesta keskusteltuamme Terttu ehdotti, että kysyisin Henrillä mahdollista opinnäytetyöaihetta tai toimeksiantajaa.

Samaan aikaan minulla oli käynnissä Henrin opettama projektijohtamisen kurssi, minkä työpajapäivänä kohtasin Henrin ja taas spontaanisti kysyin, olisiko hetki aikaa. Hetken keskusteltuamme sovimme tapaamisen asian suunnittelemiseksi. Siis jo toistamiseen asiat etenivät käytäväkohtaamisista. Kohtaamiset johtivat siihen, että pääsin opiskelija-assistenttina osallistumaan ESR hankeen työskentelyyn projektin alusta alkaen. Samalla aloitin opinnäytetyöni, jossa toimeksiantajana oli Saimaan ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyön ollessa loppusuoralla ja projektin vielä jatkuessa projektipäällikkö kysyi kiinnostustani jatkaa projektilla asiantuntijana valmistumisen jälkeen. Koska työsuhde voisi alkaa vasta valmistuttuani, tunnustan työtarjouksen vauhdittaneen valmistumistani antamalla lisämotivaatiota opinnäytetyön kirjoittamiselle.

Valmistuttuani aloitin projektiasiantutijana Saimaan ammattikorkeakoulussa. Muutaman kuukauden kuluttua, silloisen projektipäällikön siirtyessä uusiin tehtäviin, minulle tarjottiin mahdollisuutta projektipäällikön tehtäviin. Tässä kohtaa haluan antaa erityiskiitoksen Sarille, joka auttoi, neuvoi ja opasti käytännön tehtävissä. Kiitos tietenkin myös silloiselle lähiesimiehelleni Henrille, joka tukee minua ja on projektin vastuullinen johtaja. Olen oppinut valtavasti ja päässyt tekemään monipuolisesti projektin eri tehtäviä. Monet uudet ja itselle ensimmäistä kertaa tehtävät asiat ovat edenneet parhaiten, kun olen kysynyt neuvoa työkavereilta. Projektilla työskentelevät asiantuntijat ovat tuoneet huikean osaamisensa projektille ja yhdessä olemme suunnitelman mukaisesti vieneet projektia eteenpäin.

Tätä kirjoittaessa olemme LAB-ammattikorkeakoulussa työskennelleet kaksi viikkoa etänä. Huomaan, että tässä etätyöskentelyssä kaipaan erityisesti noita spontaaneja käytäväkohtaamisia. Ovathan ne olleet merkittävässä roolissa työllistymisessäni, mutta ennen kaikkea arjessa tuoneet virkistäviä ajatuksien vaihtoja ja vieneet monia asioita suunnittelemattomastikin eteenpäin. Omasta kokemuksesta kannustan kohtaamisiin työkavereiden kanssa myös spontaanisti, ei vain sovittujen kalenterikutsujen aikoina. Tuki, yhteisöllisyys ja sparraus vievät asioita paljon paremmin eteenpäin, kuin vain siellä omassa umpikujassa kieriskely.

 

Nina Haukemaa
Projektipäällikkö
LAB-ammattikorkeakoulu

Kategoriat: Talous ja työelämä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Laittoman uhkauksen syyteoikeus laajenemassa työelämään

Julkaistu: 31 toukokuun, 2020 | Kirjoittanut: Manager

Pinnalla | Oikeusministeriö on käynnistänyt lainsäädäntöhankkeen, jonka tavoitteena on muuttaa Rikoslain 25 luvun 9 §:ä pykälän syyteoikeutta.

Kuva: Pixabay

Monissa henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikoksissa kohdistuu rikoksen uhriin myös jonkunlainen uhkaus. Rikoslaki määrittää laittoman uhkauksen erikseen rangaistavaksi teoksi mm. niissä tilanteissä joissa uhataan vaikkapa väkivallalla, mutta pahoinpitely jää toteuttamatta. Säännöksellä pyritään suojaamaan ihmisten turvallisuudentunnetta sekä henkilön, että omaisuuden suhteen. Nykyisessä rikoslaissa laiton uhkaus on asianomistajarikos. Asianomistajarikoksia ovat sellaiset rikokset, jotka poliisi tutkii vain, jos uhri vaatii tekijälle rangaistusta.

Lähtökohtaisesti laittomasta uhkauksesta tuomitaan sellainen henkilö, joka käyttää uhkaukseen asetta tai uhkaa joillain muulla tavoin rikoksella sen tyyppisissä olosuhteissa, että uhatulla on oikeutettu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa. Laittomasta uhkauksesta tuomitaan käytännössä niissä tapauksissa, joissa muusta rikoksesta ei tuomita ankarampaa rangaistusta. Esimerkiksi sellainen henkilö, joka uhkaa toista ensin pahoinpitelyllä ja vaikka myöhemmin toteuttaa uhkauksensa, tuomitaan pelkästään pahoinpitelystä.

Laittoman uhkauksen tunnusmerkistö toteutuu nykyisen säädöksen mukaan tilanteissa, joissa, joku nostaa aseen toista vastaan tai muulla tavoin uhkaa toista rikoksella. Uhkauksen ei välttämättä tarvitse kohdistua uhattuun henkilöön, vaan se voi kohdistua tietyissä olosuhteissa myös muuhun henkilöön, esimerkiksi uhatun aviopuolisoon. Jotta tunnusmerkistö toteutuisi, edellytetään, että uhatulla on perusteltu syy pelätä vakavaa vaaraa henkilökohtaiselle turvallisuudelle tai omaisuudelle.

Rikoslain 25 luvun 9 §:n mukaan laiton uhkaus on nykyisellään asianomistajarikos. Tämä tarkoittaa sitä, että syyttäjä ei saa nostaa syytettä, ellei asianomistaja tee siitä ilmoitusta. Oikeusministeriössä käynnistetyn hankevalmistelun tavoitteena on muuttaa pykälää niin, että laiton uhkaus olisi virallisen syytteen alainen, kun kohdistuu toiseen hänen työtehtäviensä vuoksi. Jatkossa esitutkintaviranomainen voisi tutkia ja syyttäjä syyttää niistä rikoksista, vaikka asianomistaja ei vaatisikaan asiasta rangaistusta.

Lakimuutoksen vaikutukset ulottuisivat erityisesti työelämässä tapahtuneisiin laittomiin uhkauksiin. Eli kun poliisi saa tiedon työelämässä tapahtuneesta laittomasta uhkauksesta, poliisin olisi käynnistettävä esitutkinta ja syyttäjän tulisi ottaa rikos syyteharkintaan.

 

Jarmo Kemppinen
Lehtori
LAB ammattikorkeakoulu

Kategoriat: Talous ja työelämä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Nopean toiminnan joukoilla apua yrityksille

Julkaistu: 31 toukokuun, 2020 | Kirjoittanut: Manager

Pinnalla | Osana koronaviruksen aiheuttamaa poikkeustilannetta organisoimme eteläkarjalaisten sidosryhmien kanssa apua paikallisille yrityksille. 

Kuva: Unsplash

Tämän toiminnan ohessa perustettiin LAB amk:lle Nopean toiminnan joukot auttamaan yrityksiä mm. rahoitushakemusten laatimisessa. Tässä artikkelissa kerron lyhyesti, miten toiminta organisoitiin.

Koronan aiheuttaman poikkeustilanteen seurauksena valtava joukko suomalaisia yrityksiä on nopeasti ajautunut vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin. Suomen hallituksen päätökset, mm. Uudenmaan määräaikainen eristäminen muusta Suomesta ja ravintoloiden asiakastilojen sulkeminen, ovat iskeneet voimakkaasti ensimmäisenä matkailu- ja ravintola-alaan sekä erikoistavarakauppaan. Tätä tilannetta helpottaakseen valtiotasolla on avattu pk-yrityksille ja yksinyrittäjille häiriötilannerahoitusta jakoon Business Finlandin, ELY –keskusten ja kuntien kautta. Tarkemmat tiedot näistä löytyvät mm. TEM:n web-sivuilta.

Tässä poikkeustilanteessa tiivistimme yhteistyötä sidosryhmiemme kanssa sekä Etelä-Karjalassa että Päijät-Hämeessä. Yhteistyössä eteläkarjalaisten sidosryhmien (Lappeenrannan kaupunki, Imatran kaupunki, Etelä-Karjalan yrittäjät ry, Wirma Lappeenranta, Imatran Kehy, Business Mill ja LAB ammattikorkeakoulu) kanssa organisoimme tukea paikallisille yrityksille. Tätä varten LAB amk:ssa perustettiin Nopean toiminnan joukot – joukko asiantuntijoita, jotka haluavat osaamisillaan auttaa yrityksiä. Alla lyhyesti listattuna miten toiminta organisoitiin:

 

  1. Päivittäiset Teams –kokoukset sidosryhmien välillä. Kokouksissa luotiin keskustellen tilannekuva todennäköisestä tulevaisuudesta ja suunniteltiin valmiuden kohottamisen toimenpiteitä yhteistyössä.
  2. Samaan aikaan aloitettiin LAB amk:lla keskustelut joidenkin kokeneiden asiantuntijoiden kanssa mahdollisuuksistamme auttaa yrityksiä talosta osaamisellemme. Lähtötilanteessa nopean toiminnan joukoissa oli kirjoittajan lisäksi 8 henkilöä. Nyt noin kolme viikkoa myöhemmin mukana on 32 LAB amk:n asiantuntijaa.
  3. Etelä-Karjalan osalta sidosryhmäyhteistyökokouksissa päätettiin ottaa aloite itselle ja organisoida kaikkien yritysten (noin 2 500) kontaktointi. Tavoitteena oli, että mahdollisimman moni alueen yritys saataisiin hakemaan itse tai sparrattuna häiriötilannerahoituksia.
  4. LAB amk:sta palkattiin nopealla aikataululla joukko tiimiyrittäjiä ja muutama harjoittelija (yht. 20 opiskelijaa) hoitamaan yritysten kontaktointia ja tarpeiden kartoittamista. Sidosryhmillä oli aiempia hyviä kokemuksia tiimiyrittäjien palveluista, mistä johtuen toteuttajien valinta oli helppo.
  5. Kontaktoijille luotiin yhdessä yhteydenottoa varten käsikirjoitus ja opiskelijat perehdytettiin kahdessa Teams –istunnossa käsikirjoituksen käyttöön. Sidosryhmät tarjosivat pääsyn yhteystietoihin eli ns. soittolistat. Eteläkarjalaisten yritysten kontaktointi alkoi viiden vuorokauden kuluttua sen jälkeen, kun päätös organisoinnista oli tehty.

 

Tätä kirjoitettaessa yritysten kontaktointi on juuri käynnistynyt ja ensimmäiset noin 200 yritystä on tavoitettu. Näistä yli puolet halusi apua joko rahoitushakemusten täyttämiseen tai johonkin sisältöaiheeseen liittyen. Tähän mennessä LAB:n asiantuntijat ovat auttaneet yrityksiä noin 50 caseissa, joista 90% on eteläkarjalaisia yrityksiä. Ensimmäiset yhteydenotot päijäthämäläisiltä yrityksiltä on myös saatu, joten tästä päätellen LAB:n omissa sosiaalisen median –kanavissa aiheesta ollut viesti on huomattu. Omien kanavien lisäksi aiheesta on viestitty joidenkin sidosryhmien toimesta.

Sidosryhmän kokouksissa käydään säännöllisesti läpi myös muiden Suomen alueiden poikkeustilanteen toimenpiteitä, jotta niistä voitaisiin tarvittaessa ottaa oppia. Etelä-Karjalan yrittäjät ry:n mukaan aktiivista yrittäjien kontaktointia ei ole (tätä kirjoitettaessa) vielä organisoitu missään muualla Suomessa.

LAB ammattikorkeakoulu on työelämän innovaatiokorkeakoulu. Tämä tarkoittaa, että toimimme ketterästi yhteistyössä sidosryhmiemme kanssa myös poikkeuksellisissa tilanteissa. Tällainen poikkeustilanne haastaa myös yleisemmin kaikki korkeakoulut miettimään uudelleen rooliaan ja arvonluonnin keinojaan sidosryhmien välisessä yhteistyössä.

Nopean toiminnan joukot ovat saaneet yrityksiltä tarjoamastaan avusta erinomaista palautetta. Tästä lämmin kiitos mukana oleville asiantuntijoille!

 

Pasi Juvonen
TKI –johtaja, Innovaatioiden kaupallistaminen
LAB ammattikorkeakoulu

Kategoriat: Matkailu ja palveluliiketoiminta | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Kotihoidon työntekijät haluavat kehittää osaamistaan työn murroksen keskellä

Julkaistu: 31 toukokuun, 2020 | Kirjoittanut: Manager

Tutkimus & kehitys | AATOS-hankkeessa tehdyn selvityksen mukaan kotihoidon henkilökunnan osaaminen on vahvaa ja vastaa hyvin työn muutoksiin. 

Kuva: shutterstock

Hoitohenkilökunnan osaamisessa korostui kyky toimia stressaavissa tilanteissa. Esimiesten näkemysten mukaan arkinen työn organisointi sujuu hyvin. Kotihoidon hoitohenkilökunta kaipaa tukea konkreettisiin asiakasta koskeviin ongelmatilanteisiin, kun taas esimiehet henkilöstöjohtamiseen ja työyhteisön toimivuuden vahvistamiseen. Uusien asioiden oppimiselta he toivovat käytännönläheisyyttä ja yhteisöllisyyttä.

AATOS-hanke tuottaa tietoa ja osaamista ikääntyneiden teknologiaa ja digitaalisuutta hyödyntäviin kotihoidon palveluihin ja tätä kautta lisää asiakkaiden ja ammattilaisten autonomiaa. Kehittämisen keskiössä on kotihoidossa työskentelevän henkilökunnan osaamisen täydentäminen ja vahvistaminen. Työskentely-ympäristö ja työlle asetetut vaatimukset ovat muuttuneet. Kansallinen tavoite on, että ikääntyneet ihminen voi asua omassa kodissaan elämänsä loppuun saakka. Siksi kotona hoidetaan yhä huonokuntoisempia, monenlaista apua ja tukea tarvitsevia asiakkaita.

Toimintaympäristön muutoksiin ja uudenlaisiin osaamisen vaatimuksiin vastataan AATOS-projektissa järjestettävällä kotihoidon hoitajille ja esimiehille suunnatulla valmennuksella syksyn 2020 – kevään 2021 välisenä aikana. Siihen osallistuu kotihoidon henkilökuntaa sekä Eksotesta että yksityisistä kotihoidon yrityksistä.  Valmennuksen ja sen suunnittelun pohjaksi AATOS – hankkeessa tehtiin kysely syksyllä 2019 kotihoidon lähi- ja sairaanhoitajille heidän näkemyksistään osaamisensa nykytilasta ja heidän koulutustarpeitaan. Vastaava kysely toteutettiin myös kotihoidon esimiehille.

 

Kotihoidossa työskentelevät hoitajat haluavat kehittää työtään ja lisätä osaamistaan työelämäläheisesti

Kyselyyn vastasi yhteensä 25 työntekijää. Oman osaamisensa kotihoidon toimintaympäristöstä vastaajat kokivat hyväksi tai erittäin hyväksi. Vuorovaikutusosaaminen oli vastaajien mukaan hyvää ja työskentelytavan tehokkuus arvioitiin erittäin vahvaksi. Vastaajat kokivat hyvinvointiosaamisensa kokonaisuutena olevan hyvää, ja he kestivät stressaavia tilanteita erittäin hyvin sekä pystyivät ratkaisemaan niitä.

 

Kotihoidon esimiehet kaipaavat yhteistä keskustelua, vertaistukea ja uusia ratkaisuja henkilöstöjohtamiseen

Kotihoidon esimiehille suunnatulla kyselyllä selvitettiin esimiesten näkemyksiä johtamisosaamisensa nykytilasta ja sen tueksi rakennettavasta valmennuksesta. Kyselyyn vastasi 9 Eksoten ja 2 yksityisen kotihoidon esimiestä. Kokonaisuutena kotihoidon esimiehet näkevät osaamisensa vahvana. He arvioivat tuntevansa toimintaympäristön erittäin hyvin ja osaavansa operoida siinä tehokkaasti. He kokevat osaavansa organisoida työtä ja jakaa työtehtäviä sekä toimia strategian suuntaisesti ja sitä käytäntöön vieden. Muutoksessa toimiminen ja erityisesti digitaalisten palvelujen tunteminen ja käyttö hallitaan myös, mutta osaaminen niissä koetaan hieman vähäisemmäksi. Kyky huolehtia itsestä, erityisesti fyysisestä suorituskyvystä, ovat nekin hyvällä tasolla mutta selkeästi osaamisalueista heikoimpia.

 

Näkemyksiä ja toiveita kotihoidon henkilökunnan valmennukselle

 Hoitohenkilökunnan toiveet koskivat yleisesti tietotekniikan ja -teknologian taitojen sekä kliinisiä taitoja. Vastaajia askarrutti erilaisten digitaalisten ratkaisujen konkreettinen vaikutus asiakkaan ja työntekijän autonomiaan.

Valmennuksen toteuttamistavan toivottiin mahdollistavan tekemällä oppimisen. Vastaajat pitivät tärkeänä teorian vahvaa yhdistämistä käytännön työskentelyyn omassa työssä. Valmennuksen toivottiin toteutuvan lähiopetuksena ja pienryhmissä. Hoitohenkilökunta toivoo, että koulutus tarjoaisi apua ja ohjausta työssä ilmenevien erilaisten konkreettisten ongelmatilanteiden ratkaisemiseen. Valmennus tulee toteuttaa työelämäläheisesti.

Esimiesten mukaan valmennuksessa tulisi korostua yhteisöllisyys ja toiminnallisuus. Valmennukselta kaivataan yhteistä keskustelua ja ratkaisuja erityisesti keskeisiin henkilöstöjohtamisen kysymyksiin. Näitä kysymyksiä ovat vaikeat ja haastavat tilanteet, työssäjaksamisen tukeminen, ihmisten välisten konfliktien selvittäminen, rekrytointihaasteet sekä lainsäädäntöön, työehtosopimuksiin ja HR-järjestelmiin liittyvät kysymykset. Henkilöstöjohtamisen teemojen lisäksi toivotaan ikäteknologian uusia tuulia ja asiakkuuteen liittyvän lainsäädännön ja tiedon päivittämistä. Esimiehet haluavat kohdata toisensa vertaistuen merkeissä kasvokkain.

 

Kirjoittajat:
Mari Kokkonen on hyvinvointiyksikön yliopettaja LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän työskentelee johtamisen ja esimiestyön asiantuntijana AATOS-projektissa.
Sari Kokkonen on hyvinvointiyksikön lehtori LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän työskentelee kotihoidon asiantuntijana AATOS-projektissa.

Kategoriat: Terveys ja hyvinvointi | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Painotetaanko opetuksessa oikeanlaisia tekstejä?

Julkaistu: 31 toukokuun, 2020 | Kirjoittanut: Manager

Näkökulma | Digiteksteille tilaa opetussuunnitelmiin – Digitaalisten tekstityyppien hallitsemisesta on tullut tärkeä taito, joka vaatii eri tekstityyppien, julkaisualustojen ja kohderyhmien hahmottamista.

Opettajilla on digitaalisia välineitä moneen lähtöön, miten niitä voitaisiin hyödyntää tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaammin opetuksessa ja oppimisessa? Kuva: Katja Remsu

Multimodaalinen teksti vaatii tekniikan ja sovellusten hallitsemista sekä visuaalista hahmotuskykyä. Digitaalisuus tuo viestintään uudenlaista luovuutta ja sosiaalisuutta, mikä on opiskelijoita ja myös opettajaa motivoivaa. Digitaalisten tekstien hallitsemista pidetään myös sosiaalisena taitona. Joillekin julkisesta kirjoittamisesta onkin tullut vahva identiteetin rakentamisen väline.

Kouluissa ja etenkin korkeakouluissa tekstitaidoissa painotetaan edelleen hyvin perinteisiä tekstityyppejä, vaikka arjessa ja työelämässä tarvittavien tekstien lajikirjo on laajentunut huomattavasti. Perinteisten referaattien, kommenttien, virkatekstien ja asiakirjojen rinnalle pitäisi opetukseenkin tuoda uusia, digitaalisia tekstimuotoja, verkkoon sopivia ja sosiaalisesti jaettuja tekstejä. Digitekstit tuovat kirjalliseen viestintään uudenlaista luovuutta ja ennen kaikkea sosiaalisuutta, mikä on opiskelijoita motivoivaa. Digitaalisen ajan tekstityypit olisi hyvä ottaa opetuksessa ja tehtävänannoissa huomioon myös korkeakoulutuksessa.

Kun puhutaan uudesta kirjoittamisesta (new writing) tarkoitetaan yleensä kirjoittamisen ja tekstien julkaisun teknistä muutosta. Uusi kirjoittaminen on myös luonut uusia tekstityyppejä ja perinteisestä kirjoittamisesta poikkeavia rakenteita, ottanut haltuun uusia julkaisualustoja ja rikkonut perinteisten tekstien lineaarisuuden tuomalla esimerkiksi videoita ja linkityksiä tekstiin.

Ei digiä ilman traditionaalista kirjoittamista

Multimodaalinen digitaalinen teksti vaatii kirjoittajaltaan uusia taitoja, tekniikan ja erilaisten sovellusten hallitsemista ja yhtä lailla visuaalista hahmotuskykyä. Useat tutkijat ovatkin sitä mieltä, että uusi kirjoittaminen on ensisijaisesti sosiaalinen taito, sillä se on osa osallistuvaa toimintakulttuuria (Kallionpää 2014).

Kallionpään (2014) mukaan traditionaalisen kirjoitustaidon hallitseminen on myös digitaalisen kirjoitustaidon perusta, itse asiassa asiakirjoittaminen ja luova kirjoittaminen kohtaavat uudessa kirjoittamisessa monella tapaa. Uusi kirjoittaminen ei tarkoita pelkkää teknologian ja esimerkiksi sosiaalisen median hyödyntämistä kirjoittamisessa, vaan uusien tekstilajien ja alustojen hallintaa, sekä kommunikointi-, vuorovaikutus- ja lukutaitoja. Multimodaalisuus voi antaa asiatekstille moniulotteisuutta, esteettisyytä ja visuaalisuutta, sekä mahdollistaa tekstien jaettavuuden ja näin laajentaa lukijakuntaa.

Mediaympäristöissä kirjoittamiseen liittyy myös haasteita. Online-kirjoittaminen vaatii samanaikaisesti sekä nopeaa reagointia että tarkkaa harkintaa. Sosiaalinen media ja nopeasti päivittyvät sisällöt vaikeuttavat keskittymistä eivätkä kannusta pitkäjänteiseen sisällön tuottamiseen. Lisäksi uusien tekstien lukijakuntaa on aikaisempaa vaikeampi hahmottaa, ja palautteen antaminen ja saaminen on aika lailla hallitsematonta.

Muutos vaatii asennetta opettajilta

Moni ajattelee, että niin sanottu nettisukupolvi hallitsee automaattisesti uuden kirjoittamisen luku- ja kirjoitustaidot, joita he käyttävät sujuvasti vapaa-ajallaan. Useiden tutkimusten mukaan se ei pidä paikkaansa, sillä sosiaaliset toimintakulttuurit muuttuvat jatkuvasti sekä tekstin tuottamisen käytännöissä että tekstilajeissa, jotka syntyvät ja kuolevat teknologian muutosten mukana.

Verkkojulkaisemisen hallitseminen vaatii monenlaista osaamista ja sillä voi olla monenlaisia vaikutuksia julkaisijan elämään, joillekin julkisesta kirjoittamisesta on tullut vahva identiteetin rakentamisen väline. Julkaisuprosessin vaikutusten ymmärtäminen onkin tärkeää.

Kallionpään (2014) mukaan suomalainen koulujärjestelmä on reagoinut hitaasti kirjoittamisessa tapahtuneeseen muutokseen. Muutos vaatii ajankohtaisen teknologian lisäksi hyvää asennetta opettajilta. Mitä, jos esimerkiksi kommentoivan referaatin rinnalle nostettaisiin videot, blogit, multimediaaliset tekstit, jossa on tekstin sisällä linkityksiä aihetta tukeville ja laajentaville sivustoille, oli kyse sitten kuvagallerioista, tutkijoiden blogeista, keskustelupalstoista, peleistä tai livestriimeistä.

 

Katja Remsu
Suomen kielen ja viestinnän lehtori, YTM
LAB-ammattikorkeakoulu, Lappeenranta

Pohdinnan lähteenä: Kallionpää, O. 2014. Mitä on uusi kirjoittaminen? Uusien mediakirjoitustaitojen merkitys. Media ja viestintä 37(2014) 60-78

Kategoriat: Taide ja teknologia | Avainsanoina , , , , , , , , | Jätä kommentti

Korona-viruksen vaikutuksia rajaliikenteeseen

Julkaistu: 31 toukokuun, 2020 | Kirjoittanut: Manager

Pinnalla | Valtioneuvosto teki päätöksen, jonka mukaan Suomen rajaliikennettä rajoitetaan 13.5. saakka. Samalla ulko- ja sisärajoille palautettiin tiukennettu rajavalvonta ajalle 19.3.—13.5.2020. EU-tasolla ulkorajavalvonta pidetään voimassa 30.4.2020 saakka. Samalla suositeltiin, että sulun aikana ihmiset eivät matkustaisi lainkaan ulkomaille. Ulkomailta Suomeen palaavaa henkilöä odottaa 14 vuorokauden karanteeni.

Kuva: Pixabay

Suomen kansalaisilla ja vakituisesti Suomessa asuvilla henkilöillä on aina oikeus palata Suomeen. Vastaavasti Suomessa olevat ulkomaiset matkailijat voivat poistua maasta rajoitusten voimassaoloaikana. Sen sijaan tavara- ja rahtiliikenne sekä välttämätön työmaaliikenne rajan yli jatkuu THL:n ohjeistuksen saattelemana. Poikkeustila ei estä kansainvälistä suojelun saamista. Vaikka rajanylityspaikkojen liikennettä on rajoitettu, niin ihmisillä on silti oikeus hakea turvapaikkaa.

Rajaliikenteen rajoitukset näkyvät erityisesti Kaakkois-Suomessa. Esimerkiksi Imatran ja Lappeenrannan seudulla venäläismatkailijoiden ostosmatkailu on tyrehtynyt kokonaan.

Rajaliikenteen rajoittaminen perustuu Rajavartiolain 16 §:ään, jonka mukaan Valtioneuvosto voi päättää rajanylityspaikan sulkemisesta määräajaksi tai toistaiseksi, jos sulkeminen on välttämätöntä esimerkiksi kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle aiheutuvan uhan torjumiseksi.

Silloin kun tehdään järeitä toimenpiteitä ihmisten liikkumisen rajoittamiseksi, perusteet täytyy olla vahvat. Perusoikeuksiin liittyvistä tilapäisistä poikkeuksista voidaan perustuslain 23 §:n mukaan säätää lailla tai laissa erityisestä syystä rajatun valtuuden nojalla annettavalla valtioneuvoston asetuksella, jotka ovat välttämättömiä Suomeen kohdistuvan vakavan uhkan torjumiseksi. Lailla on kuitenkin säädettävä tilapäisten poikkeusten perusteet. Tällaisia poikkeuksia koskevat asetukset on saatettava viipymättä eduskunnan käsiteltäviksi, joka päättää niiden voimassaolosta. Perustuslain 23 §:n mukaan pandemiaa pidetään vakavana uhkana.

Poikkeuksellisten toimivaltuuksien käyttäminen edellyttää, ettei viranomaisten normaalioloissa käyttämät valtuudet riitä tilanteen hallitsemiseksi. Valmiuslain 3 §:n 5 kohdan täyttyminen edellyttää, että kyseessä on esimerkiksi hyvin laajalle levinnyt vaarallinen pandemia ja se voidaan rinnastaa vaikutuksiltaan vakavaan suuronnettomuuteen. Eli lakia voidaan soveltaa mm. laissa mainituissa poikkeusoloissa, jollaiseksi koronaviruksen aiheuttama tilanne voidaan luokitella.

 

Jarmo Kemppinen
Lehtori
LAB ammattikorkeakoulu

Kategoriat: Talous ja työelämä, Yleinen | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

LAB-ammattikorkeakoulun sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja- ja ensihoitajakoulutusten kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Julkaistu: 31 toukokuun, 2020 | Kirjoittanut: Manager

Tutkimus & kehitys | Ensi syksynä opintonsa LAB-ammattikorkeakoulussa aloittavat sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja- ja ensihoitajaopiskelijat perehtyvät opintojensa aikana kestävän kehityksen teemoihin.

#Sitoumus2050 Kuva: kestavakehitys.fi

Uudet opetussuunnitelmat on rakennettu niin, että kestävän kehityksen tavoitteisiin tähtääviä tehtäviä on joka lukukaudella.

Mitä kestävä kehitys tarkoittaa?

Kestävän kehityksen tavoitteena on turvata hyvän elämän edellytykset tuleville sukupolville, mahdollisuudet esimerkiksi puhtaaseen juomaveteen ja laadukkaaseen koulutukseen.

Sosiaalisesti kestävän kehityksen pyrkimyksenä on poistaa ihmisten välistä eriarvoisuutta ja varmistaa jokaiselle riittävä toimeentulo, asianmukainen terveydenhuolto, mahdollisuus koulutukseen sekä turvata perusoikeuksien toteutuminen, esim. osallisuuden lisääminen, järjestö- ja vapaaehtoistoiminta.

Taloudellinen kestävä kehitys on tasapainoista talouskasvua ilman velkaantumista sekä toimintaa, joka huomioi ympäristön kantokyvyn ja tulevat sukupolvet. Kestävä ja vakaa talous antaa perustan koko muulle kestävälle kehitykselle.

Kulttuurinen kestävyys sisältää kulttuuriin liittyvien asioiden, kuten kielten, perinteiden ja tapojen, säilyttämistä. Kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys on ihmisten oikeudenmukaista kohtelua. esim. mahdollisuus kirjaston käyttöön.

Ekologinen kestävyys tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien toiminnan sopeuttamista siihen, että luonnon kestokyky ei ylity saastutuksen tai luonnonvarojen liikakäytön takia. esim. kiertotalous, ravitsemus, luonto.

Jokainen meistä voi osallistua omilla valinnoillaan, levittämällä tietoa kestävästä kehityksestä sekä vaatimalla päättäjiltä keinoja paremman tulevaisuuden puolesta. Yhteiskunnallisesti ympäristövastuullisia valintoja voidaan tukea luomalla valinnoille suotuisia olosuhteita ja mahdollisuuksia. Ympäristön ja terveyden yhteinen näkökulma yhdistää YK:n kestävän kehityksen globaaleja tavoitteita paikallisiin ratkaisuihin.

 

Mikä on kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus?

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus ”Suomi, jonka haluamme 2050” on yhteinen pitkän aikavälin tahtotila tulevaisuuden Suomesta.  Yhteiskuntasitoumuksessa toimija sitoutuu edistämään kestävää kehitystä toiminnassaan.

Käytännön toimet määrittävät kestävän kehityksen sisällön. Toimija antaa kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen, joka tähtää 5–10 vuoden aikana toteutettaviin konkreettisiin toimenpiteisiin, toimintatapojen muutoksiin ja innovatiivisiin kokeiluihin, jotka edistävät yhteisesti sovittuja tavoitteita.

Sitoumuksen laatija asettaa sitoumukselleen tavoitteet, mittarit sekä aikataulun. Sitoumuksen on luotava uutta, oltava mitattava sekä noudatettava kestävän kehityksen periaatteita. Sitoumuksen voi kohdistaa yhteen tai useaan yhteiskuntasitoumuksen kahdeksasta tavoitteesta.

Yhteiskuntasitoumuksen tavoitteet:

  1. Yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin
  2. Vaikuttavien ihmisten yhteiskunta
  3. Työtä kestävästi
  4. Kestävät yhdyskunnat ja paikallisyhteisöt
  5. Hiilineutraali yhteiskunta
  6. Resurssiviisas talous
  7. Luonnon kantokykyä kunnioittavat elämäntavat
  8. Luontoa kunnioittava päätöksenteko

LAB-ammattikorkeakoulun tavoitteiden mukaisesti opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus laadukkaaseen, tasa-arvoiseen koulutukseen ja työllistymiseen sekä sosiaaliseen liikkuvuuteen. Opiskelijoiden kanssa rakennetaan parempaa huomista ja pyritään vaikuttamaan alueellisesti kestävien ratkaisujen muodostumiseen. Opiskelijoiden innostus ja avarakatseisuus, ympäristövastuullisuus voidaan valjastaa innovaatiotoimintaan vahvan työelämäyhteistyön avulla. Yhteiskuntasitoumuksen avulla LAB-ammattikorkeakoulu tukee nuoren ideologisia valintoja ja vahvistaa kestävää arvopohjaa.

Tavoitteena on, että LAB-ammattikorkeakoulusta valmistuu aikanaan terveydenhuollon ammattilaisia, jotka osaavat toimia ammatissaan kestävän kehityksen tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti.

 

Anne Suikkanen
Lehtori
LAB-ammattikorkeakoulu

Anja Liimatainen
Yliopettaja
LAB-ammattikorkeakoulu

Lähteet:
Erkkola M., Fogelholm M., Silvasti T. 2019. Ilmastokriisi ja kansanterveys – on tekojen aika. Sosiaali-lääketieteellinen aikakauslehti 4/2019,56:269-271.
Kuukka K., Lehtonen A., Pulkki J. 2019. Kansanterveystieteen ekologinen käänne – Kohti ekososiaalista paradigmaa. Sosiaali-lääketieteellinen aikakauslehti 4/2019, 56: 306-317.
Karlsson N., Mikkonen J.  2019. Mielenterveys osana laajaa hyvinvointia. Sosiaali-lääketieteellinen aikakauslehti 4/2019, 56: 272-274.
Moilanen T., Siipi H., Kangasniemi M. 2019. Yksilön Ympäristövastuulliset terveysvalinnat ja niitä selittävät tekijät: kirjallisuuskatsaus. Sosiaali-lääketieteellinen aikakauslehti 4/2019, 56: 327-340.

Sitoumus2050 -sivusto & YK kestävä kehitys.

Kategoriat: Terveys ja hyvinvointi | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Skaala tarjoilee täsmäratkaisuja muuttuvan maailman haasteisiin

Julkaistu: 11 joulukuun, 2019 | Kirjoittanut: Manager

Tutkimus & kehitys | Skaala-projektissa tunnistetaan yritysten koulutustarpeita ja paketoidaan niistä valtakunnanlaajuisia opetuskokonaisuuksia modernein menetelmin yhteistyössä yli kaupunkirajojen.

Haastattelujen analysointia Lahdessa. Kuva: Terhi Mustakangas

Kuuden korkeakoulun ja yliopiston yhteinen Skaala-projekti on ollut käynnissä nyt vajaan vuoden. Projektin tarkoituksena on kartoittaa vientiteollisuuden pk-yrityksien jatkokoulutustarpeita haastatteluiden avulla ja toteuttaa koulutuksia tärkeimmiksi havaittujen teemojen osalta.

Projektin alkuvaiheessa tehdyt haastattelut ovat edenneet tulosten analysointien kautta ensimmäisiin koulutuksiin. Saimaan AMK:n näkökulmasta koulutukset siintävät vielä edessä, keväässä ja syksyssä 2020, mutta on ollut mukava huomata, että muiden toteuttajien toimesta jo järjestetyille koulutuksille on todella ollut tilausta. Esimerkiksi lokakuussa Turussa järjestettyyn ”Ohjelmistokehityksen regulaatio” -koulutukseen oli osallistunut yli 50 henkilöä!

Koulutusten järjestäminen on yksi tärkeä ja konkreettinen tehtävä Skaala-projektissa, mutta samalla on ollut hyvä tilaisuus peilata oman organisaation koulutustarjontaa laajemmassa mittakaavassa yritysmaailman tarpeeseen. Tiettyjen perusasioiden osaamistarve insinöörikoulutuksessa ei ole hävinnyt mihinkään, vaan päinvastoin, ehkä jopa vahvistunut. Kuitenkin muuttuva maailma luo koko ajan myös uusia tarpeita. Koneinsinööri tarvitsee jatkossakin vahvan pohjan mm. mekaniikkaa ja koneenpiirustusta, mutta samaan aikaan pitäisi osata esimerkiksi soveltaa omassa työssään lisättyä todellisuutta (AR) ja ymmärtää mitä mahdollisuuksia IoT (Internet of Things) tuo yrityksen omiin tuotteisiin.

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat ison haasteen edessä yrittäessään tasapainoilla vanhojen pysyvien perustarpeiden ja uusien jatkuvasti muuttuvien tarpeiden välillä. On päivänselvää, että opiskelijat eivät voi sisällyttää kaikkea mahdollista omaan tutkintoonsa eivätkä toisaalta oppilaitokset kykene kouluttamaan kaikkia mahdollisia kursseja. Jatkuva oppiminen ja itsensä kehittäminen työelämässä valmistumisen jälkeen nousee tulevaisuudessa entistä tärkeämpään rooliin. Kaikki eivät tarvitse kaikkea, vaan kukin kouluttaa itseään omien tarpeidensa mukaisesti. Tarvitaan myös entistä laajempaa yhteistyötä eri oppilaitosten välillä, jotta koulutustarjonta ja kysyntä kohtaavat.

Digitalisaatio tarjoaa tähän apua ja työkaluja mm. erilaisien verkkokurssien muodossa. Näin opetuksen ei tarvitse olla paikkakuntasidonnaista vaan opiskelija voi osallistua parhaiden asiantuntijoiden järjestämälle kurssille parhaaksi katsomassaan paikassa ja ajassa. Vaikka verkkokurssit ovat jo monelta osin arkipäivää, vaativat ne silti kehittämistä. Uusia työkaluja, tekniikoita ja toimintamalleja syntyy koko ajan. Skaala-projektin koulutukset pyritäänkin toteuttamaan mahdollisimman suuressa määrin verkossa mm. Digicampus-palvelussa. Tämä mahdollistaa sen, että lappeenrantalainen insinööri voi päivittää omia tietojaan esimerkiksi tekoälystä ja konenäöstä oululaisten asiantuntijoiden opettamana syksyllä 2020.

Mainitut kurssit ovat luonnollisesti vain yksitäisiä esimerkkejä koulutustarjonnasta. Tietoa järjestettävistä kursseista julkaistaan Skaalan virallisilla nettisivuilla www.skaala-koulutukset.fi sitä mukaa kun ajankohdat varmistuvat. Tervetuloa oppimaan!

Simo Sinkko
Lehtori (DI)
Saimaan ammattikorkeakoulu

Kategoriat: Taide ja teknologia, Talous ja työelämä | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Kansainvälistä opiskelijayhteistyötä sosiaalialan eettisten kysymysten äärellä

Julkaistu: 5 joulukuun, 2019 | Kirjoittanut: Manager

Pinnalla | Ihmisoikeudet ja eettiset kysymykset ovat universaaleja sosiaalialan työssä kaikkialla maailmassa.

HTW Saarin ja Saimaan ammattikorkeakoulun sosiaalialan opiskelijat saivat yhteisellä opintojaksolla arvokasta kokemusta kansainvälisestä yhteistyöstä eettisten dilemmojen äärellä. Lisäksi päästiin vertailemaan ja tutkimaan myös mahdollisia maiden välisiä eroja sekä opinnoissa että sosiaalialan eri toimintakentillä.

Opiskelijaryhmä Skinnarilan kampuksella. Kuva: Ilona Pesu

Saimaan ammattikorkeakoulun ja saksalaisen HTW Saarin sosiaalialan opiskelijoita osallistui keväällä 2019 yhteiseen englanninkieliseen 5 opintopisteen opintojaksoon Social Work as a Human Rights Profession.

Opintojakso aloitettiin yhteisellä verkko-opinto-osuudella helmikuussa. Yhteensä 20 opiskelijaa (10 Saksasta, 10 Suomesta) käynnisti tutustumisen ihmisoikeuskysymyksiin yhteisessä AC-tapaamisessa opettajiensa kanssa.

Opiskelijat jakautuivat neljään alaryhmään: vammaisuus, asunnottomuus, lastensuojelu- ja pakolaistyö. Kussakin pienryhmässä oli edustajia niin Saksasta kuin Suomestakin. Heti alkutapaamisen aikana pienryhmät muodostivat Whatsapp-ryhmät yhteiseen viestittelyyn opintojakson tehtävistä, aikatauluista ja vastuista.

Pienryhmät tutustuivat Moodlessa aiheeseen liittyviin teoria-aineistoihin ja videoihin. Kukin pienryhmä kokoontui kuuden viikon aikana säännöllisin väliajoin kolme kertaa yhteiseen keskusteluun tutkittujen materiaalien pohjalta. Ryhmät saivat sopia yhteydenpitotavan ja ajankohdat keskenään. Suosituin väline yhteydenpitoon oli Skype. Kustakin tapaamiskerrasta ryhmät kirjoittivat Moodleen palautettavan raportin.

Opintojakso huipentui yhteiseen lähiviikkoon. Huhtikuussa saksalaiset opiskelijat matkustivat opettajiensa kanssa Lappeenrantaan. Intensiiviviikon aikana opiskelijat työstivät eettisiä dilemmoja sekä valmistivat ja esittivät koko ryhmälle seminaarituotoksensa omasta teemastaan. Seminaariesityksissään opiskelijat näyttivät luovuuttaan ja paneutumistaan aiheeseen monipuolisesti ja syvällisesti.

Opintojakson suunnittelu aloitettiin jo puolitoista vuotta ennen toteutusta. Ensimmäinen haaste oli yhteisen opintojakson toteutusajankohdan löytäminen. Lukukaudet sijoittuvat Saksassa ja Suomessa eri tavoin. Lisäksi sopivan viikon löytäminen intensiiviviikolle tuotti haasteita. Nyt saksalaiset opiskelijat olivat Suomessa kesälukukautensa ensimmäisen viikon ajan, mikä tuotti tietysti heille jossain määrin haastetta omien opintojensa etenemisessä.

Opintojaksolle osallistui Saimaan ammattikorkeakoulun sosiaalialan opiskelijoita neljästä eri opiskelijaryhmästä. Yhteensattumia tuli muiden opintojen ja kansainvälisen opintojakson ajoituksissa, ja osalle opiskelijoista syntyikin haasteita opintojen päällekkäisyyksien vuoksi.

Eri vaiheessa opintoja olleet opiskelijat saivat kuitenkin hienosti tukea toinen toisiltaan, ja kokeneemmat opiskelijat olivat myös ehtineet harjoitteluissaan jo saada kokemuksia erilaisista eettisistä ongelmatilanteista sosiaalialan asiakastyössä. Saimaan ammattikorkeakoulun sosiaalialan opiskelijat saivat sijoittaa viiden opintopisteen opintojakson joko vapaasti valittaviin tai täydentäviin opintoihinsa.

Ihmisoikeudet ja eettiset kysymykset ovat universaaleja sosiaalialan työssä kaikkialla maailmassa. HTW Saarin ja Saimaan ammattikorkeakoulun sosiaalialan opiskelijat saivat yhteisellä opintojaksolla arvokasta kokemusta kansainvälisestä yhteistyöstä eettisten dilemmojen äärellä. Lisäksi päästiin vertailemaan ja tutkimaan myös mahdollisia maiden välisiä eroja sekä sosiaalialan opinnoissa kuin sosiaalialan eri toimintakentillä.

Sanna-Leena Mikkonen
Lehtori
Saimaan ammattikorkeakoulu

Kategoriat: Terveys ja hyvinvointi | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Näkökulma: Digitalisaatio on ratkaisu – mikä on ongelma?

Julkaistu: 28 marraskuun, 2019 | Kirjoittanut: Manager

Näkökulma | Digitalisaatio ja digitalisointi ovat olleet jo vuosia yksi kuumimmista puheenaiheista. Saimaan ammattikorkeakoulun tekniikan ja liiketalouden lehtorit istahtivat alas pohtimaan digitalisaation käsitteitä ja niiden merkitystä.

Tietokoneen logiikka perustuu binäärijärjestelmään. Kuva: Pixabay

Digitalisaatiosta kirjoitetaan ja puhutaan nykyään joka yhteydessä. Sen varaan lasketaan paljon ja sen ajatellaan olevan keino niin isojen kuin pientenkin ongelmien ratkaisuun.

Isossa mittakaavassa digitalisaatiolla tavoitellaan erimerkiksi laadun parantamista, joustavuutta, säästöjä ja tuottavuuden nostoa. Jokapäiväisessä elämässä digitalisaatio on puolestaan läsnä esimerkiksi arjen asioiden sujuvoittamisessa ja tiedon haussa.

Jotta digitalisaatio olisi entistä laajemmin keinovalikoimassamme ongelmien ratkaisussa, on syytä pohtia laajemmin digitalisaatioon liittyviä käsitteitä ja hakea sen kautta lisää ymmärrystä digitalisaation mahdollisuuksiin. Artikkelin käsitteet eivät ole virallisia alan käsitteitä vaan kirjoittajien pohdinnan tulosta.

Digitalisaatio on toimintaa, jossa hyödynnetään eri tavoin digitaalista informaatiota eli tietokoneen ymmärtämää tietoa. Digitalisaatiosta puhuttaessa käytetään usein hyvin samantapaisia sanoja, jotka eroavat hieman toisistaan. Puhutaan digitalisaatiosta, digitaalisuudesta, digitalisoinnista ja digitoinnista. Näitä sanoja sekoitellaan toisiinsa helposti, joten on tärkeää ymmärtää niiden erot.

Digitaalisuus on datan syöttämisessä, käsittelyssä, siirrossa, tallennuksessa ja esittämisessä käytettävä menetelmä, jossa data esitetään täsmällisinä arvoina, joita on rajallinen määrä. Tavallisin digitaalinen järjestelmä on binäärijärjestelmä, jossa käytetään vain kahta numeroa, 0 ja 1.

Digitaalisuuden vastakohtana on analogisuus, jossa muuttuja voi saada laajasti eri arvoja.

Digitalisoitumista tapahtuu, kun asioita, esineitä tai prosesseja digitalisoidaan kokonaan tai osittain.

Toisin sanoen digitalisointi on analogisen tiedon konvertointia digitaaliseksi eli konekieliseksi. Analoginen tieto on digitaalisen tiedon vastakohta eli analogista tietoa ei tietokoneella voi käsitellä. Käynnissä olevan digitalisoituminen on vähintään yhtä suuri murros kuin teollistuminen oli aikoinaan.

Digitoinnilla tarkoitetaan myös analogisen konvertointia digitaaliseen muotoon. Digitalisointi eroaa digitoinnista siinä mielessä, että digitalisoinnilla totutuista prosesseista ja toimintatavoista saadaan enemmän irti, kun aiemmin tuotettua tietoa käytetään tehokkaammin hyödyksi. Digitoinnissa usein tiedon määrä on suppeampi kuin digitalisoinnissa.

Mitä digitalisaatiolla on ratkaistu? Kaikki, mitä on ratkaistu tietokoneen avulla, ovat digitaalisia ratkaisuja. Näin ollen lähestulkoon kaikki tekniset ratkaisut ovat nykyisin digitaalisia ratkaisuja.

Digitalisaatio on mahdollistanut saatavilla olevan tiedon räjähdysmäisen kasvun. Digitalisoinnilla ratkaistavat asiat ovat tällä hetkellä vielä kehityksen alkuvaiheessa ja tulevaisuudessa digitalisaatio arkipäiväistyy. Nykyiset toimintaprosessit ovat vielä pitkälle paperipohjaisessa maailmassa.

Seuraavassa vaiheessa toimintaprosessit muutetaan digitalisaation huomioon ottavaksi. Lähtökohtana on digitaalinen data ja toimintaprosessit rakentuvat sen ympärille. Tämän johdosta osa asioista jää tarpeettomiksi. Digitalisaatiossa tärkeää on tehdä oikeita valintoja eli valita, mitä asioita lähdetään ratkaisemaan. Julkisella puolella onkin löydettävä tärkeimmät ratkaistavat asiat ensin, joihin panostetaan (esim. ympäristö, terveys, turvallisuus).

Mikä oli analogisen ongelma? Kun tietoa ei saada tietokoneen ymmärtämään muotoon, sitä on mahdoton hallita, varastoida ja jakaa. Kun tieto on analogisessa muodossa, ei päästä hyödyntämään digitalisaation mahdollisuuksia. Käytännössä nyky-yhteiskunta ei enää toimi ilman digitalisaatiota.

Tulevaisuudessa on tärkeää, että digitalisaatiolla haetaan ratkaisuja erityisesti niihin ongelmiin, joita ei ole vielä muuten ratkaistu. Digitalisaatiolla ei itsessään ole arvoa, vaan sen tulee osoittaa itse oma tarpeellisuutensa. Digitaalisaation arvo on sen käyttöarvo. Digitalisaatiolla itsellään ei saa aiheuttaa uusia ongelmia.

Timo Lehtoviita
Marianne Viinikainen
Jukka Nisonen
Saara Heikkonen

Tekniikan ja liiketalouden lehtoreita
Saimaan ammattikorkeakoulu

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Nuoret töihin – mikä hidastaa, millä tukea?

Julkaistu: 28 marraskuun, 2019 | Kirjoittanut: Manager

Tutkimus & kehitys | Osalle nuorista ja eri-ikäisistä ihmisistä työmarkkinoille pääsy on erityisen vaikeaa monista eri syistä ja he joutuvat elämään epävarmuudessa kohtuuttoman kauan. Se vaikeuttaa oman elämän rakentamista.

Vailla töitä? Hae mukaan hankkeeseen. Kuva: Sanna Leppänen

Nuorten työttömyys on myös suuri yhteiskunnallinen haaste, johon on tuotettu monenlaisia ratkaisukeinoja viranomaistyönä, verkostotoiminnalla sekä erilaisilla hankkeilla. Edelleen uudet innovaatiot ja ratkaisut ovat tarpeen nuorten työllistymisen tueksi.

Sykäys-hankkeessa kartoitettiin juurisyitä nuorten työllistämisen esteistä ja hidasteista. Selvitystä varten haastateltiin 33 nuorta ja 24 nuorten parissa työskentelevää ammattilaista. Nuoret työttömät ovat heterogeeninen ryhmä, joten yhtä yksittäistä syytä on mahdoton nimetä – sen sijaan niitä on kymmenittäin. Näin ollen yhteiskunnalta vaadittaisiin yksilöllisiä toimia nuorten työllisyyden tukemisessa.

Monella työttömällä nuorella on ammatillinen koulutus jäänyt kesken. Heille tulisi tarjota erilaisia malleja tutkinnon suorittamiseksi. Tähän on rakennettu erilaisia mahdollisuuksia, kuten oppisopimuskoulutus tai töiden opinnollistaminen. Palkkatuen saaminen voi edesauttaa työttömän henkilön työllistymistä tilanteissa, joissa töitä ei tahdo löytyä.

Pohdinnan paikka on, miten pystyisimme parhaalla mahdollisella tavalla rakentaa mallia, jossa työtön löytää työn tekemisen mahdollisuudet ja voisi samalla opinnollistaa kokemusta. Tarvitaan myös varhaisen puuttumisen malleja, etteivät osaajat ja pudokkaat eriydy toisistaan. Opintojen ohjaukseen on panostettava valintojen vaiheissa, jotta se itselle sopiva ja kiinnostava ala löytyisi nuorelle.

Työttömien nuorten joukossa on myös ammatillisesti päteviä työntekijöitä, mutta useat muut syyt estävät työllistymisen. Nuorten omien vastausten pohjalta sopivaa työpaikkaa ei ole löytynyt. Toisaalta on erilaisia terveydellisiä haasteita, jotka ovat esteenä työelämään siirtymisessä.

Ammattilaisten vastauksissa korostuivat erityisesti niin sanotut työelämätaidot. Nämä taidot viittaavat niihin odotuksiin ja taitoihin, joita kaikilla työntekijöillä tulisi olla. Työelämän muutoksessa avustavien tehtävien häviäminen on vienyt ne työpaikat mennessään, johon voisi sijoittua vähemmälläkin osaamistasolla. Kilpailuasetelma suosii akateemisin taidoin varustettuja nuoria. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kokemattoman nuoren palkkaaminen voi itsessään olla riski työnantajalle.

Kuvio: Sanna Leppänen

Nuorissa on myös niitä, joilla motivaatio ja elämänsuunta ovat hukassa. Näissä tilanteissa on usein hyvin moninaisia haasteita taustalla. Yhtenä näkökulmana tähän on ammattilaisten esiin tuoma kannustinloukku.

Motivoiko työ tekijäänsä, jos yhteiskunnan rakenne mahdollistaa tukien saamisen, jotka taas voivat vaarantua tilanteessa, kun ottaa pätkätyön vastaan? Työn hakeminen on monimutkaista, joka voi jollekin nuorelle muotoutua esteeksi. Miltä näyttäisi nuoren näköinen työelämä ja polut työelämään?

Sykäys-hankkeessa kehitetään järjestöjen ja yritysten työnantajavalmiuksia. On tunnistettu, että järjestöillä on työtehtäviä, mutta ei välttämättä työantajavalmiuksia palkkaamiseen. Käynnissä on reilun vuoden pituinen koulutus, jota tullaan tarjoamaan myös laajemmin järjestöille verkossa Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Tämän lisäksi hankkeessa annetaan nuorille erilaisin keinoin työtaitovalmennusta. Tällä hetkellä on haku käynnissä nuorista, joita kiinnostaa työ järjestöissä (kuva liitteenä).

Suomen historian professori Juha Siltala (2013) on korostanut sitä, että nuoret eivät kaihda työtä, vaan odottavat työltä mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä. Tähän positiiviseen kierteeseen toivoisi jokaisen nuoren pääsevän – itselle mielekästä työtä, jolla on merkitystä. Eikö se, jos mikä tuo hyvinvointia niin yksilölle kuin yhteiskunnalle?

Sanna Leppänen
Sosiaalialan lehtori
Saimaan ammattikorkeakoulu

Kategoriat: Terveys ja hyvinvointi | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Hyvinvointia ruuasta

Julkaistu: 28 marraskuun, 2019 | Kirjoittanut: Manager

Pinnalla | Miten me voimme? Hyvinvoinnin kulmakiviä voi jokainen etsiä omasta elämästään ja rakentaa niistä kestävän kokonaisuuden. Yksi tärkeimmistä asioista jaksamisessa on ruuan merkitys.

Kuva: Pixabay

Ammatilliset opettajapäivät keräsivät syyskuun puolessa välissä Gustavelundiin joukon opettajia kuuntelemaan ja keskustelemaan opettajuudesta, jaksamisesta sekä tulevaisuudesta eri näkökulmista. Yksi ehkä hauskimmista puhujista oli ravitsemusasiantuntija Patrik Borg, joka säväytti omalla raikkaalla luennollaan. Hän kutsuu itseään ”pöperöproffaksi” ja hyvin räväkästi ottaa kantaa syömisen merkitykseen ihmisen hyvinvoinnissa. Saako syömisellä hyvinvointia?

Syömisestä on hänen mielestään tehty ihmisille ongelma. Meille jaetaan erilaista infoa, joka on usein myös ristiriitaista. ”Pahoinvointia” aiheuttaa itsessään jo se, kun tuntuu, että aina syö väärin. Aikaa tuhlaantuu liikaa pikkuasioihin näpertelyyn kuten siihen, että pohtii, voiko syödä herkun vai ei. Jos ruokavaliossa suuret linjat ovat kunnossa, on aivan yhdentekevää, syökö yhden herkun vai ei.

Borg nosti omassa puheenvuorossaan  esille neljä isoa ydinkohtaa:

  1. Syömisen on oltava tietoista, stressaamatonta, intuitiivistä, elämyksellistä ja sosiaalista. Hän korosti tässä kohtaa erityisesti sitä, että kuuntele kehoasi ja nauti tilanteesta. Matkoilla käytä energiaa siihen, että nautit paikallisesta ruuasta, älä siihen, että lasket kaloreita.
  2. Syömisessä on huomioitava sopiva määrä. Kuuntele omaa kehoasi, rytmitä syömisesi oman aikataulusi mukaan ja huolehdi siitä, että syöt riittävän laadukasta ruokaa.

Jokaisella on omat yksilölliset tarpeensa riippuen esim. liikunnan määrästä. Borg painotti useaan otteeseen myös liikunnan ilon löytämistä ja sen sosiaalisen luonteen huomaamista. Tutkimuksen mukaan suomalaisilta on hävinnyt sekä liikunnan ilo että ilo syömisestä. Liikkumisesta on tehty liian suorituskeskeistä eikä aina huomata sitä, miten paljon se tuo hyvää oloa ja lisää jaksamista.

Nälkää ei saisi myöskään sekoittaa. Jos päästät näläntunteen valloilleen etkä välitä siitä, alkaa keho pikkuhiljaa ”kyllästyä” ja näin nälkä menee sekaisin.

  1. Ateriarytmien tasaisuudesta olisi pidettävä huolta. Tasainen ateriarytmi ei tarkoita Borgin mukaan sitä, että syö tietyin väliajoin tietyt ateriat vaan sitä, että syö niin, että illalla tulee olo, että ei ole nälkä mutta tekee mieli syödä.
  2. Kiinnitä huomiota ruuan laatuun.

Borgin luennolla vilahtivat sanat: kammonälkä ja syömisvaje. Kammonälkää ja syömisvajetta voi ehkäistä kiireisen työpäivän lomassa riittävillä välipaloilla. Kuuntele omaa kehoasi: se yleensä tietää, mitä haluaa. Älä kuitenkaan unohda unen merkitystä jaksamiseen ja painonhallintaan.

Teija Launiainen
Lehtori, laskentatoimi
Saimaan ammattikorkeakoulu

Kategoriat: Talous ja työelämä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Robotit valtasivat Skinnarilan kampuksen

Julkaistu: 28 marraskuun, 2019 | Kirjoittanut: Manager

Pinnalla | Skinnarilan kampuksella toukokuussa 2019 järjestettyyn valtakunnalliseen Innokas-robotiikkaturnaus saapui 700 peruskouluikäistä kisailijaa sekä 1300 vierasta. Ilo ja innostus oli silmin havaittavaa. Eteläisimmät vieraat tulivat Tartosta ja pohjoisimmat Rovaniemeltä asti.

Emerald-joukkueen Minni ja Mikki -robotit esiintymisasuissaan. Kuva: Leena Ikonen, LUT

Toukokuisena maanantaina alkoivat Skinnarilan kampuksen käytävät täyttyä iloisesta puheensorinasta ja energisistä askeleista, kun kisailijat hiljalleen saapuivat paikalle tutustumaan kisapaikkoihin.

Koska robotiikassa valaistuksella on suuri merkitys sensoreiden toimintaan, omia robotteja oli pakko hienosäätää ennen seuraavien päivien kisailuja. Tärkeintä tälle päivälle oli kuitenkin tutustua paikkoihin ja tavata muita kisailijoita. Vaikka kyseessä onkin kisat, pääpaino ei ole kilpailemisessa vaan tiedon jakamisessa ja uusien ystävien löytämisessä.

Tiistaina moni kampuksen henkilökunnasta hieraisi silmiään saapuessaan aamusta töihin, kun LUT-yliopiston pääaula oli täynnä nuorta väkeä: osa ajeli yksipyöräisellä ja osa tanssahteli esiintymisasuissaan valmistautuessaan omiin esityksiinsä. Pääaulan etuosan olivatkin vallanneet tanssi ja teatterisarjan kisailijat. Tämä erityisesti tyttöjen suosima kisalaji korostaa robottiohjelmoinnin lisäksi taiteellisuutta: robotit ja nuoret yhdessä esittävät taiteellisen kokonaisuuden. Robottien pitää liikkua koreografian mukaisesti ja ne pitää myös asustaa esitykseen sopivasti.

Yksi Freestyle-sarjan töistä esittelyssä. Kuva: Leena Ikonen, LUT

Jatkettaessa pääaulaa eteenpäin tuli vastaan kisalaji pelastus. Pelastuksessa robotti ohjelmoidaan seuraamaan sensoreiden avulla tiettyä reittiä samalla tavalla kuin sotatantereilla robottien on pystyttävä seuraamaan turvallista reittiä.  Reitillä on korokkeita sekä käännöksiä. Tarkoituksena on päästä pelastusalueelle mahdollisimman virheettömästi. Allekirjoittanut osui paikalle, kun lähialueen koulun joukkue teki virheettömän ja todella nopean suorituksen ollen sarjansa ylivertainen voittaja.

Saimaan ammattikorkeakoulun tiloissa järjestettiin Xsumo, Freestyle sekä uutena lajina pelinkehitys. Xsumossa robottien on kulkureittiä seuraamalla päästävä annetussa ajassa Xsumo-areenalle, jossa kisaillaan robottien välinen sumo-ottelu. Voittaja on joukkue, jonka robotti saa työnnettyä toisen pois areenalta.

Freestylessa teemana oli tänä vuonna kestävä kehitys kampuksen ja kaupungin ideologian mukaisesti. Uutena lajina turnauksessa nähtiin pelinkehitys, johon oppilaat osallistuvat Unity-, GDevelop- ja Scratch-ohjelmilla tehdyillä tietokonepeleillä. Laji sisältää pelin grafiikan, äänien, käyttöliittymän, toimivuuden ja pelillisten elementtien suunnittelun. Freestylen sekä erityisesti pelinkehityksen töitä yleisöllä oli mahdollisuus testata sekä kysellä joukkueelta lisätietoja.

Näytöslajeina paikalla oli Vex IQ sekä First Lego League (FLL Suomi). Molemmat ovat maailmanlaajuisesti toimivia kilpailukonsepteja, joissa tehtävät vaihtuvat vuosittain. Näissä lajeissa joukkueet joutuvat joko ostamaan kilpailumateriaalit vuosittain tai maksamaan ilmoittautumismaksun. Kilpailulajeina ne ovat maailmalla suosittuja ja tietyissä maissa esimerkiksi VEX IQ:n parissa käytetään monta tuntia päivässä kouluaikana. Tämähän on jo ammattimaista toimintaa, eikä vapaa-ajalla tapahtuvaa nuorten omaehtoista harrastamista.

Saimaan ammattikorkeakoulun terapianorppa Nestori silitettävänä. Saima oli tässä vaiheessa päiväunilla eli latautumassa. Kuva: Leena Ikonen, LUT

Vierailijoille ja kisailijoille järjestettiin myös oheistoimintaa päivien aikana. Oheistoiminnassa esiteltiin robotiikan, automaation sekä ohjelmoinnin muita näkökulmia. Nuoret saivat tutustua mm. VR-teknologiaan, ammattikorkeakoulun automaatiolaboratorion mahdollisuuksiin sekä sosiaali- ja terveysalalla käytettäviin terapiarobotteihin Saimaan ja Nestoriin. Erityisen suosittuja nuorten keskuudessa olivat Microsoftin Minecraft-ohjelmointikoulutus, matemaattinen pakohuone sekä Trailblazerin esports-tila.

Tapahtuman tunnelmaa kuvannee hyvin rappusissa kuultu noin 3-luokkalaisen tytön lausahdus ystävilleen: ”Tää on .. tää on kyll … tää on kyll tubettajan unelmaelämää!”.

Päivi Porras
Yliopettaja
Saimaan ammattikorkeakoulu

Kategoriat: Taide ja teknologia | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti