Osallistamalla kuullaan aidosti asukkaiden ääntä – Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa asukkailta kysyttiin Lapen kehittämistarpeita

Lasten, nuorten ja perheiden palveluita uudistetaan yhtäaikaisesti LAPE-hankkeissa (Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma) maakuntauudistuksen kanssa. Asukkaiden osallisuuden vahvistaminen on Lapen yksi keskeinen tavoite ja asukkaiden näkemyksillä on tärkeä merkitys palveluiden kehittämisessä. Lape muu Uusimaa sekä Lape Etelä-Karjala toteuttivat asukaskyselyn, joka on osa asukkaiden osallistamista. Kyselyssä kartoitettiin asukkaiden kokemuksia ja odotuksia lasten, nuorten ja perheiden palveluista. Kyselyyn vastasi yli 1800 asukasta Uudeltamaalta, joista ruotsinkielisiä yli 400, ja Etelä-Karjalasta 659 asukasta.

Asukkaat toivovat eri toimijoiden välistä yhteistyötä

Uudenmaan ja Etelä-Karjalan asukkaiden vertailussa Etelä-Karjalassa oltiin yleisesti ottaen tyytyväisempiä kaikkiin lakisääteisiin palveluihin, kuten esimerkiksi varhaiskasvatukseen, esi- ja perusopetukseen sekä perheiden sote-palveluihin.  Sote-palveluiden osalta on huomioitava, että Eksote on toteuttanut sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota jo vuodesta 2010.

Neuvolapalvelut saivat molemmissa maakunnissa kirkkaimmat arvosanat. Esiopetus sai molempien maakuntien asukkailta hyvät arvosanat ja jopa yli 60 % asukkaista piti esiopetusta erinomaisena tai kiitettävänä. Avoimen varhaiskasvatuksen palveluihin oltiin sekä Uudellamaalla että Etelä-Karjalassa selkeästi tyytymättömämpiä kuin verrattain varhaiskasvatuksen palveluihin. Taas perusopetuksen osalta joka toinen kuntalainen antoi koululle erinomaisen tai kiitettävän arvosanan, eikä tässä ollut maakuntien välillä merkittäviä eroja.

Sosiaali- ja terveyspalveluilta asukkaat toivovat joustavuutta erityisesti virka-ajan ulkopuolella. Toimijoiden aito yhteistyö nousi asukkaiden toivomusten kärkeen. Erityisen tärkeää lasten ja perheiden palveissa on rakentaa toimivia palveluketjuja esimerkiksi sivistyksen, sosiaali- ja terveyspalveluiden toimijoiden välille. Myös järjestöjen ja esimerkiksi seurakuntien tarjoamat hyvinvointia tukevat palvelut tulee koota perhekeskuksiin tai avoimiin kohtaamispaikkoihin.

Molemmissa maakunnissa oli tyytymättömyyttä erityisesti tuettuihin perhepalveluihin. Kysely osoitti, että Uudellamaalla oli merkittävää tyytymättömyyttä myös vammaispalveluihin, missä on keskityttävä kohdistamaan kehittämistyötä erityisesti myönteisen asiakaskokemuksen vahvistamiseen.

Lape-kehittämistyön näkökulmasta on huomioitavaa, että molemmissa maakunnissa lastensuojeluun, lasten etuun tai perheoikeudellisiin sosiaalipalveluihin, päivystyksellisiin lasten ja nuorten palveluihin sekä ensi- tai turvakotipalveluihin on tyytymätön joka kolmas asukas.

Tavoitteena on turvata mahdollisuudet hyvään kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen

Kahden maakunnan asukkaille osoitettu kysely osoitti, että lasten ja perheiden palveluiden kehittäminen edellyttää monialaista otetta ja eri toimijoiden tuottamien palveluiden yhteensovittamista. Erityisesti on pohdittava, miten kehittämisresurssia tulee kohdistaa niihin palveluihin, joihin asukkaat ovat tyytymättömimpiä. On selvää, kehittämistyö vaatii yhteen sovittavaa otetta, koska vain näin voidaan saavuttaa vahvempaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä vahvistaa jokaisen lapsen ja nuoren mahdollisuuksia hyvään kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen.

Lape-hankkeissa keskiössä ovat perhekeskustoimintamallin kehittäminen sekä esimerkiksi avointen kohtaamispaikkojen rakentaminen. Kunnissa on myös olemassa olevia hyviä käytänteitä, joita kehitetään edelleen hankekauden aikana sekä juurrutetaan maakunnan yhteisiksi toimintamalleiksi.

Lape-hankkeen ydinviesteinä onkin muun muassa se, että kuuntelemme ja otamme selvää lasten, nuorten ja vanhempien tarpeista sekä mielipiteistä. Tärkeä viesti kehittämistyössä on myös se, että kohtaamme ihmiset kumppaneina. Osallisuus tarkoittaa myös esimerkiksi sitä, että palvelut suunnitellaan yhteistyössä ammattilaisten kesken sekä yhdessä lasten, nuorten ja perheiden kanssa. Lape-kehittämistyössä osallisuus tarkoittaa aitoa kuulemista ja asukkaiden näkemyksillä on merkitystä kehittämistyön suuntaamisessa.

Muutosagentti Hanna Tiirinki, Lape Uusimaa
Muutosagentti Mona Taipale, Lape Etelä-Karjala

Kategoria(t): Terveys ja hyvinvointi Avainsana(t): , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.