Johtamisen ja esimiestyön opettaminen on visainen tehtävä, vaikka opiskelijoilla olisi taustalla jo kokemusta työelämästä ja esimiestehtävistäkin. Tässä koulutuksessa opiskelijat on melkeinpä mahdotonta saada oppimaan ja kasvamaan johtamiseen ja esimiestyöhön tietoa ylhäältäpäin kaatamalla. Johtamista on tutkittu ja aiheesta on julkaistu metrikaupalla. Yleistajuisia ”näin-johdat-menestyksellä”- kirjoja ilmestyy vuosittain runsaasti. Niiden antia tavataan kuin laidutusoppaita keväisin ja yleensä yhtä laihoin tuloksin.
Saimaan ammattikorkeakoulussa olemme kokeilleet liiketalouden ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon koulutuksessa tapausopetusta siten, että oppiminen tapahtuu ensisijaisesti elävästä yritysmaailmasta suoraan hankitun case-tehtävän kautta ja kirjallisuuden lukeminen tehdään ennakkoon ja omatoimisesti. Caseopetuksen käyttämisessä sinänsä ei ole kovin paljon uutta, mutta halusimme kokeilla opetusta, jossa opiskelijat laativat oikealle yritykselle strategian päivityksen, jonka tuloksia yritys käyttää kehittämisessään.
Yrityksen toimitusjohtaja kertoi opetustilanteessa luottamuksella opiskelijoille oman yrityksensä tilanteesta hyvin seikkaperäisesti ja keskeisiä liiketoimintaan liittyviä asioita esittäen. Opiskelijoilla oli mahdollisuus käydä perusteelliset keskustelut yrityksen tilanteesta ja kysellä toimialaan tilanteeseen liittyvistä asioista. Tämän jälkeen opiskelijat muodostivat viiden hengen johtoryhmät, valitsivat toimitusjohtajan ja jakoivat muut johtoryhmän roolit. Johtoryhmät alkoivat työstää yrityksen strategiaa niin kuin kyseessä olisi oikea tilanne. Kurssi oli liitetty myös strategisen johdon laskentatoimen opetukseen ja opiskelijat joutuivat samalla pohtimaan laatimansa strategian taloudellisia vaikutuksia.
Opiskelijoiden tästä opetusmenetelmästä antama palaute on ollut pääosin myönteistä. Opiskelijoiden palautteissa näistä opintojaksoista antama yleisarvosana on viime vuosina ollut 4,3-4,6 välillä. Vaativa opetusmenetelmä sopi suurimmalle osalle ja opiskelijat tuntuivat nauttivan onnistumisen ilosta. Toimiala oli vieras melkein kaikille ja tämä tuli esille palautteissakin. Tästä huolimatta opiskelijat kokivat saaneensa lihaa luiden ympärille käytännön oikean esimerkin pureskelemisesta.
Opiskelijat kommentoivat palautteissaan esimerkiksi:
”Tykkäsin erittäin paljon ryhmätyöskentelystä. Missään vaiheessa ei tullut sellaista oloa ettemme pystyisi suoriutumaan haastavasta tehtävästä. Lisäksi selkeästi opetettavat uudet asiat jäivät mieleen. Kurssi on rakennettu hyvin. Esitysten jälkeiset keskustelut strategiasta olivat hyviä.”
”Kurssi opetti pohtimaan asioita ja analysoinnin lisäksi kurssi antoi pohjaa tehdä päätöksiä.”
”Case-harjoituksen tuntuivat usein aluksi todella vaativilta, mutta ryhmässä asiat selkiytyivät.”
Kielteistä palautetta tuli noin viidesosalta opiskelijoista. Tapausopetus ennen sitä edeltävää perusteellista luennointia tuntui liian vaikealta palalta. Odotuksissa oli perinteisempää lähestymistä, jossa opettaja kertoo, miten asiat pitäisi tehdä ja miten yrityksen strategiatyössä toimitaan.
Saadut kokemukset tapausopetuksesta ovat kuitenkin kokonaisuutena rohkaisevia ja kannustavat jatkamaan valitulla tiellä. Erityisesti johtamisen ja esimiestyön osaamisen hankkimisessa tämän tyyppinen lähestyminen näytti palvelevan oppimistavoitteita. Moni koki olevansa valmiimpi tulevana esimiehenä johtamaan strategiaprosessia tai osallistumaan sellaiseen työntekijänä.
Kokemuksista voidaan toisaalta oppia, että ihan kaikille opiskelijaryhmille tapausopetus ei sovellu. Parhaimmillaan menetelmä on sellaisissa tilanteissa, joissa opiskelijoilla on työelämäkokemusta tai he voivat muuten peilata tapausopetuksessa esiin tulevia asioita oman työpaikkansa tilanteisiin.
Anneli Pirttilä
Senior Advisor, rehtori 10/2018 asti
Saimaan ammattikorkeakoulu