Tutkimus & kehitys | Opinnäytetyössä selvitettiin unen merkitystä omaishoitajien jaksamisessa.
Kuva: Pixabay
Omaishoito on elämäntilanne, jossa perheen jäsenen sairaus tai vammaisuus edellyttää arjessa auttamista. Omaishoitotilanteessa sekä hoidettava että hoitaja tarvitsevat tukea.
Tutkimustulosten mukaan omaishoitajilla on usein univajetta katkonaisten yöunien takia, mikä heikentää jaksamista. Ulkopuoliset tukitoimet, kuten helposti saatavissa olevat vapaapäivät, lomajaksot ja omaishoitajille suunnattu päivystyspuhelin olisivat iso arjen apu.
Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata omaishoitajan jaksamiseen liittyviä tekijöitä ja tuen tarpeita. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä ja kiinnostusta yhdenvertaiseen omaishoitajien tukipalvelujen kehittämiseen.
Omaishoitajien kokemuksia
Rekisteritutkimuksen (Parantainen 2018) mukaan yli 65-vuotiaista omaishoitajista suurin osa oli naisia, jotka hoitivat puolisoaan. Omaishoitajat kokivat terveydentilansa hyväksi, mutta omaishoitajilla oli fyysisiä ja psyykkisiä muutoksia terveydessä verrattuna ei-omaishoitajiin.
Omaishoitajien mieliala oli vahvasti yhteydessä kuormittuneisuuteen sekä miehillä että naisilla. Omaishoitajat kärsivät jonkinasteisesta masennuksesta ja uniongelmia esiintyi sekä omaishoitajilla että omaishoidettavilla.
Unen merkitystä omaishoitajien jaksamiseen selvitettiin Saimaan ammattikorkeakoulun Salmisen & Turusen (2019) opinnäytetyössä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten omaishoitajat kokevat unen vaikuttavan heidän jaksamiseensa ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat.
Opinnäytetyön tavoitteena oli omaishoitajilta saadun tiedon avulla kehittää ratkaisuja jaksamisen tueksi. Kohderyhmänä toimi Etelä-Karjalan Omaishoitajat ry:n ja Muisti ry:n kautta tavoitetut omaishoitajat. Kysely toteutettiin puolistrukturoidulla kyselyllä, vastauksia saatiin 107. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla ja aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Unen merkitys omaishoitajien jaksamiseen
Salminen & Turunen (2019) opinnäytetyöhön osallistuneista (N=107) suurin osa oli Lappeenrannassa asuvia ja eläkkeellä olevia naisia, jotka hoitivat puolisoaan kokoaikaisesti. Vastaajien keski-ikä oli 73-vuotta.
Noin puolet vastaajista koki vireystilansa melko hyväksi ja jaksamisensa viimeisen kahden kuukauden aikana kohtalaiseksi. Omaishoitajat, jotka olivat iältään 70-79 vuotiaita, kärsivät erilaisista univaikeuksista. Yleisimmät univaikeudet olivat katkonainen yöuni ja aamuyöllä herääminen.
Suurin osa omaishoitajista nukkui yössä keskimäärin 4–6 tuntia. He kuvasivat univaikeuksien johtuvan puolison heräilyistä ja huolien korostumisesta yöaikaan sekä stressistä.
Unen laadun koettiin parantuvan omasta terveydestä huolehtimisen ja säännöllisen päivärytmin ylläpidon myötä. Myös hoidettavan unen laadun parantuminen, erilliset makuuhuoneet, lepopäivät ja muussa ympäristössä virkistäytyminen auttaisivat unen parantamisessa.
Johtopäätökset ja yhteenveto
Opinnäytetyön (Salminen & Turunen 2019) tuloksien perusteella univaje vaikuttaa negatiivisesti omaishoitajien jaksamiseen. Omaishoitajat hyötyisivät vapaapäivistä ja lomista sekä heille suunnatusta tukihenkilöstä ja päivystyspuhelimesta. Jokainen omaishoitotilanne on erilainen ja siksi oikein kohdennetut yksilölliset palvelut edesauttaisivat omaishoitajien jaksamista. Yhteiskunnan tulisi nähdä omaishoitajat voimavarana, koska ikääntyneiden ja muistisairaiden omaishoitajuus on vaativaa toimintaa. Yhteiskunnalliset asenteet ovat muuttuneet omaishoitoa ja omaishoitajien tukemista kohtaan ja palvelut ovat muuttuneet kotihoitopainotteisiksi. (STM 2014.)
Iäkäs väestömme vanhenee, erityisesti iäkkäimpien määrä kasvaa ja samalla huoltosuhteessa on suuria eroja maakuntien välillä jo nyt ja erityisesti tulevina vuosikymmeninä. Kotihoidon sekä omais- ja perhehoitajien palveluja on uudistettu nykyistä yhdenvertaisemmiksi ja paremmin koordinoiduiksi hallituksen I&O-kärkihankkeena vuosien 2016-2018 aikana. Maakunnissa käynnistynyt yhteistyö sekä asiakasohjauksessa että koti- ja omaishoidossa jatkuu edelleen. (STM 2019). Alueellinen yhteistyö eri toimijoiden kesken ja erityisesti omaishoitajien oma vertaistukitoiminta on lähellä omaishoitajien arkea.
Anja Liimatainen
yliopettaja
Saimaan ammattikorkeakoulu
Petra Turunen
terveydenhoitajaopiskelija
Saimaan ammattikorkeakoulu