Tutkimus & kehitys | Osalle nuorista ja eri-ikäisistä ihmisistä työmarkkinoille pääsy on erityisen vaikeaa monista eri syistä ja he joutuvat elämään epävarmuudessa kohtuuttoman kauan. Se vaikeuttaa oman elämän rakentamista.
Vailla töitä? Hae mukaan hankkeeseen. Kuva: Sanna Leppänen
Nuorten työttömyys on myös suuri yhteiskunnallinen haaste, johon on tuotettu monenlaisia ratkaisukeinoja viranomaistyönä, verkostotoiminnalla sekä erilaisilla hankkeilla. Edelleen uudet innovaatiot ja ratkaisut ovat tarpeen nuorten työllistymisen tueksi.
Sykäys-hankkeessa kartoitettiin juurisyitä nuorten työllistämisen esteistä ja hidasteista. Selvitystä varten haastateltiin 33 nuorta ja 24 nuorten parissa työskentelevää ammattilaista. Nuoret työttömät ovat heterogeeninen ryhmä, joten yhtä yksittäistä syytä on mahdoton nimetä – sen sijaan niitä on kymmenittäin. Näin ollen yhteiskunnalta vaadittaisiin yksilöllisiä toimia nuorten työllisyyden tukemisessa.
Monella työttömällä nuorella on ammatillinen koulutus jäänyt kesken. Heille tulisi tarjota erilaisia malleja tutkinnon suorittamiseksi. Tähän on rakennettu erilaisia mahdollisuuksia, kuten oppisopimuskoulutus tai töiden opinnollistaminen. Palkkatuen saaminen voi edesauttaa työttömän henkilön työllistymistä tilanteissa, joissa töitä ei tahdo löytyä.
Pohdinnan paikka on, miten pystyisimme parhaalla mahdollisella tavalla rakentaa mallia, jossa työtön löytää työn tekemisen mahdollisuudet ja voisi samalla opinnollistaa kokemusta. Tarvitaan myös varhaisen puuttumisen malleja, etteivät osaajat ja pudokkaat eriydy toisistaan. Opintojen ohjaukseen on panostettava valintojen vaiheissa, jotta se itselle sopiva ja kiinnostava ala löytyisi nuorelle.
Työttömien nuorten joukossa on myös ammatillisesti päteviä työntekijöitä, mutta useat muut syyt estävät työllistymisen. Nuorten omien vastausten pohjalta sopivaa työpaikkaa ei ole löytynyt. Toisaalta on erilaisia terveydellisiä haasteita, jotka ovat esteenä työelämään siirtymisessä.
Ammattilaisten vastauksissa korostuivat erityisesti niin sanotut työelämätaidot. Nämä taidot viittaavat niihin odotuksiin ja taitoihin, joita kaikilla työntekijöillä tulisi olla. Työelämän muutoksessa avustavien tehtävien häviäminen on vienyt ne työpaikat mennessään, johon voisi sijoittua vähemmälläkin osaamistasolla. Kilpailuasetelma suosii akateemisin taidoin varustettuja nuoria. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kokemattoman nuoren palkkaaminen voi itsessään olla riski työnantajalle.
Kuvio: Sanna Leppänen
Nuorissa on myös niitä, joilla motivaatio ja elämänsuunta ovat hukassa. Näissä tilanteissa on usein hyvin moninaisia haasteita taustalla. Yhtenä näkökulmana tähän on ammattilaisten esiin tuoma kannustinloukku.
Motivoiko työ tekijäänsä, jos yhteiskunnan rakenne mahdollistaa tukien saamisen, jotka taas voivat vaarantua tilanteessa, kun ottaa pätkätyön vastaan? Työn hakeminen on monimutkaista, joka voi jollekin nuorelle muotoutua esteeksi. Miltä näyttäisi nuoren näköinen työelämä ja polut työelämään?
Sykäys-hankkeessa kehitetään järjestöjen ja yritysten työnantajavalmiuksia. On tunnistettu, että järjestöillä on työtehtäviä, mutta ei välttämättä työantajavalmiuksia palkkaamiseen. Käynnissä on reilun vuoden pituinen koulutus, jota tullaan tarjoamaan myös laajemmin järjestöille verkossa Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Tämän lisäksi hankkeessa annetaan nuorille erilaisin keinoin työtaitovalmennusta. Tällä hetkellä on haku käynnissä nuorista, joita kiinnostaa työ järjestöissä (kuva liitteenä).
Suomen historian professori Juha Siltala (2013) on korostanut sitä, että nuoret eivät kaihda työtä, vaan odottavat työltä mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä. Tähän positiiviseen kierteeseen toivoisi jokaisen nuoren pääsevän – itselle mielekästä työtä, jolla on merkitystä. Eikö se, jos mikä tuo hyvinvointia niin yksilölle kuin yhteiskunnalle?
Sanna Leppänen
Sosiaalialan lehtori
Saimaan ammattikorkeakoulu