Näkökulma | Työelämäläheinen korkeakouluopetus kaventaa kuilua työelämän ja oppilaitosten välillä, laskentatoimen lehtori Marianne Viinikainen kirjoittaa.
Työelämäläheistä tiimityöskentelyä Saimaan AMK:n ja LUT-yliopiston Digitalous 2025 -hankkeessa. Kuva: Leena Tynninen
Mitä on työelämäläheisyys? Jokaiselle meille tulee sanasta jokin mielikuva. Sana voi tarkoittaa eri asioita puhujasta ja näkökulmasta riippuen. Yleisesti puhutaan työelämäläheisestä ja työelämälähtöisestä koulutuksesta. Vaikka sanat ovat tärkeitä nykyajan korkeakoulutuksessa, puuttuu niiltä yleisesti hyväksytyt ja käytetyt määritelmät.
Tyypillisesti työelämäläheisyydellä tarkoitetaan yhteistyötä ja niiden erilaisia muotoja koulutuksen ja työelämän välillä. Työelämäläheisyyden termi on otettu käyttöön jäsentämään työelämälähtöisiä opetusmenetelmiä ja niissä tapahtuvaa oppimista. Työelämäyhteistyötä voidaan tarkastella niin opiskelijan, oppilaitoksen, työelämän kuin yhteiskunnankin näkökulmasta. Kaikki nämä osa-alueet on huomioitava työelämäläheisen koulutuksen kehittämisessä.
Työelämäyhteistyö on perinteisesti tarkoittanut työharjoittelua, opinnäytetöitä ja yritysvieraita tai -vierailuita. Viime vuosina työelämälähtöisen opetuksen kehittäminen on kohdentunut myös oppimisympäristöihin sekä yritysprojekteihin ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatio- eli TKI-hankkeisiin. Parhaimmillaan näissä yhdistyy monipuolinen osaaminen opiskelijoiden, opettajien, yritysten ja oppilaitosten TKI-toiminnan toimesta. Myös yrittäjyyden merkitys työelämäyhteyksien kehittämisessä on vahvistunut.
Työelämäläheisyys nosteessa korkeakoulutuksessa
Korkeakoulujen tehtävänä on vastata työelämän haasteisiin kouluttamalla ammattitaitoista työvoimaa, kehittämällä opetusmenetelmiä sekä tarjoamalla tutkimus- ja kehityspalveluita. Työelämäläheisyyttä korkeakoulutuksessa on tutkittu jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien. On esitetty seuraavia kysymyksiä: Vastaako koulutus työelämän tarpeita? Valmistaako koulutus työtekijöitä elinikäiseen oppimiseen?
Ammattikorkeakoulussa työelämäläheistä oppimista on korostettu koko sen olemassaolon ajan. Ensimmäiset työelämälähtöiset tavoitteet se sai jo koulutuksen alkaessa vuonna 1991. Yliopistoilla on perinteisesti viitattu tiedeyliopistoihin, mutta työelämäläheisyyden merkitys niissäkin on kasvussa. Yliopistoihin nimetään työelämäprofessoreita. Lappeenrannan yliopistossakin niitä on jo neljä. Työelämäprofessoreiden tehtävänä on luoda yliopiston ja yritysten välille suhteita ja edistää alansa tutkimusta sekä koulutusta.
Muutosvauhti haastaa opetuksen kehittäjiä
Vaikka korkeakoulujen työelämäyhteistyötä on tutkittu ja kehitetty jo lähes 30 vuotta, useat tutkimukset osoittavat korkeakoulutuksen ja työelämän välistä kuilua. Vaatimuksia työelämätarpeita vastaavalle koulutukselle on edelleen kasvattanut työelämän kiihtynyt muutosvauhti.
Työelämän nopeat muutokset vaikuttavat ammattitaitovaatimuksiin. Yritykset kehittävät jatkuvasti toimintaansa, ja niiden kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää alueellista kehittämistä ja yhteistyötä. Työelämälähtöiset opetusmenetelmät ovat avainasemassa opiskelijan ammattiosaamisen kehittämisessä sekä yhteistyö- sekä vuorovaikutustaitojen oppimisessa. Ne tutustuttavat opiskelijoita oman alan työtehtäviin sekä tarjoavat mahdollisuuden kontaktiverkoston laajentamiseen, mikä osaltaan auttaa opiskelijaa työllistymään.
Olen kehittänyt Saimaan AMK:ssa työelämäläheistä laskentatoimen opetusta vuodesta 2008 lähtien. Näkemykseni mukaan käytännön työelämälähtöisessä opetuksessa on edelleen paljon kehitettävää. Toki ilahduttavaa on, että työelämäyhteistyön kehittäminen on merkittävässä asemassa korkeakouluissa.
Jotta korkeakoulutuksen työelämäläheisyyttä voidaan kehittää, sille pitää asettaa tavoitteita. Tavoitteiden tulee olla sellaisia, että niiden toteutumista voidaan seuranta. Mielestäni työelämäläheisyyden käsitteellä on yhteisiä koulutusrajoja ylittäviä piirteitä, mutta myös alakohtaisia ominaisuuksia. Kysynkin, pitäisikö työelämäläheisyydelle korkeakoulutuksessa olla koulutusalakohtaiset määritelmät ja tavoitteet?
Marianne Viinikainen
Lehtori, laskentatoimi
Saimaan ammattikorkeakoulu
Kirjoittaja tutkii jatko-opinnoissaan työelämäläheisen laskentatoimen korkeakouluopetuksen kehittämistä. Tällä hetkellä työn alla on käsiteanalyysi Working life orientation in higher education of accounting: What do we know?.