Näkökulma | Digitalisaatio ja digitalisointi ovat olleet jo vuosia yksi kuumimmista puheenaiheista. Saimaan ammattikorkeakoulun tekniikan ja liiketalouden lehtorit istahtivat alas pohtimaan digitalisaation käsitteitä ja niiden merkitystä.
Tietokoneen logiikka perustuu binäärijärjestelmään. Kuva: Pixabay
Digitalisaatiosta kirjoitetaan ja puhutaan nykyään joka yhteydessä. Sen varaan lasketaan paljon ja sen ajatellaan olevan keino niin isojen kuin pientenkin ongelmien ratkaisuun.
Isossa mittakaavassa digitalisaatiolla tavoitellaan erimerkiksi laadun parantamista, joustavuutta, säästöjä ja tuottavuuden nostoa. Jokapäiväisessä elämässä digitalisaatio on puolestaan läsnä esimerkiksi arjen asioiden sujuvoittamisessa ja tiedon haussa.
Jotta digitalisaatio olisi entistä laajemmin keinovalikoimassamme ongelmien ratkaisussa, on syytä pohtia laajemmin digitalisaatioon liittyviä käsitteitä ja hakea sen kautta lisää ymmärrystä digitalisaation mahdollisuuksiin. Artikkelin käsitteet eivät ole virallisia alan käsitteitä vaan kirjoittajien pohdinnan tulosta.
Digitalisaatio on toimintaa, jossa hyödynnetään eri tavoin digitaalista informaatiota eli tietokoneen ymmärtämää tietoa. Digitalisaatiosta puhuttaessa käytetään usein hyvin samantapaisia sanoja, jotka eroavat hieman toisistaan. Puhutaan digitalisaatiosta, digitaalisuudesta, digitalisoinnista ja digitoinnista. Näitä sanoja sekoitellaan toisiinsa helposti, joten on tärkeää ymmärtää niiden erot.
Digitaalisuus on datan syöttämisessä, käsittelyssä, siirrossa, tallennuksessa ja esittämisessä käytettävä menetelmä, jossa data esitetään täsmällisinä arvoina, joita on rajallinen määrä. Tavallisin digitaalinen järjestelmä on binäärijärjestelmä, jossa käytetään vain kahta numeroa, 0 ja 1.
Digitaalisuuden vastakohtana on analogisuus, jossa muuttuja voi saada laajasti eri arvoja.
Digitalisoitumista tapahtuu, kun asioita, esineitä tai prosesseja digitalisoidaan kokonaan tai osittain.
Toisin sanoen digitalisointi on analogisen tiedon konvertointia digitaaliseksi eli konekieliseksi. Analoginen tieto on digitaalisen tiedon vastakohta eli analogista tietoa ei tietokoneella voi käsitellä. Käynnissä olevan digitalisoituminen on vähintään yhtä suuri murros kuin teollistuminen oli aikoinaan.
Digitoinnilla tarkoitetaan myös analogisen konvertointia digitaaliseen muotoon. Digitalisointi eroaa digitoinnista siinä mielessä, että digitalisoinnilla totutuista prosesseista ja toimintatavoista saadaan enemmän irti, kun aiemmin tuotettua tietoa käytetään tehokkaammin hyödyksi. Digitoinnissa usein tiedon määrä on suppeampi kuin digitalisoinnissa.
Mitä digitalisaatiolla on ratkaistu? Kaikki, mitä on ratkaistu tietokoneen avulla, ovat digitaalisia ratkaisuja. Näin ollen lähestulkoon kaikki tekniset ratkaisut ovat nykyisin digitaalisia ratkaisuja.
Digitalisaatio on mahdollistanut saatavilla olevan tiedon räjähdysmäisen kasvun. Digitalisoinnilla ratkaistavat asiat ovat tällä hetkellä vielä kehityksen alkuvaiheessa ja tulevaisuudessa digitalisaatio arkipäiväistyy. Nykyiset toimintaprosessit ovat vielä pitkälle paperipohjaisessa maailmassa.
Seuraavassa vaiheessa toimintaprosessit muutetaan digitalisaation huomioon ottavaksi. Lähtökohtana on digitaalinen data ja toimintaprosessit rakentuvat sen ympärille. Tämän johdosta osa asioista jää tarpeettomiksi. Digitalisaatiossa tärkeää on tehdä oikeita valintoja eli valita, mitä asioita lähdetään ratkaisemaan. Julkisella puolella onkin löydettävä tärkeimmät ratkaistavat asiat ensin, joihin panostetaan (esim. ympäristö, terveys, turvallisuus).
Mikä oli analogisen ongelma? Kun tietoa ei saada tietokoneen ymmärtämään muotoon, sitä on mahdoton hallita, varastoida ja jakaa. Kun tieto on analogisessa muodossa, ei päästä hyödyntämään digitalisaation mahdollisuuksia. Käytännössä nyky-yhteiskunta ei enää toimi ilman digitalisaatiota.
Tulevaisuudessa on tärkeää, että digitalisaatiolla haetaan ratkaisuja erityisesti niihin ongelmiin, joita ei ole vielä muuten ratkaistu. Digitalisaatiolla ei itsessään ole arvoa, vaan sen tulee osoittaa itse oma tarpeellisuutensa. Digitaalisaation arvo on sen käyttöarvo. Digitalisaatiolla itsellään ei saa aiheuttaa uusia ongelmia.
Timo Lehtoviita
Marianne Viinikainen
Jukka Nisonen
Saara Heikkonen
Tekniikan ja liiketalouden lehtoreita
Saimaan ammattikorkeakoulu