Digikaappaus* –hankkeen ohessa toteutuneessa Digikaappaus –tapahtumassa kuultiin toistakymmentä digitalisaation liittyvää puheenvuoroa. Kiinnostuin Henkka Hyppösen puheenvuorossaan esille nostamista robotisaatioon liittyvistä kysymyksistä ja jäinkin hetkeksi keskustelemaan hänen kanssaan aiheesta puheenvuoron jälkeen. Keskustelussa nousi esille, että ajattelemme oppimisesta ja työn tulevaisuudesta samalla tavoin. Keskustelu innoitti tutustumaan aiheeseen hieman lisää. Tässä artikkelissa kerron lyhyesti mitä löytyi.
Millainen työ on hankala automatisoida?
Tavanomaisesti ajatellaan, että koneet tai robotit ovat hyviä toteuttamaan tehtäviä, joissa tehtävän määrittely on tarkka ja sille on olemassa selkeästi opittavat säännöt. Tämä on nykyisellään vain pieni osa totuudesta, sillä tekoäly on ottanut valtavia askeleita eteenpäin viimeisen 10-15 vuoden aikana. Oxfordin tutkijoiden Freyn ja Osbornen laaja artikkeli ”The Future of Employment” käsittelee teknologista muutosta ja sen vaikutusta tulevaisuudessa tarjolla oleviin työtehtäviin. Tässä pari havaintoa artikkelista:
- Tehtävät, jotka vaativat luovuutta, sosiaalista älykkyyttä ja / tai hyvää havaintokykyä ja toisiin ihmisiin vaikuttamista ja vuorovaikutusta eivät ole kovin nopeasti uhattuina
- Pahasti vaaravyöhykkeessä ovat mm. kuljetus- ja logistiikka, asiakaspalvelutyö, toimistotyö ja erilaiset avustavat tehtävät, valmistavan teollisuuden operatiivinen toiminta ja jälleenmyynti
Edellisen listan asioista osa on jo totta ja nähty toteutuvaksi eri puolilla maailmaa. Huomioni kiinnitti kuitenkin kaksi asiaa, luvut ja tutkimuksen kohde. Yli 300 (303/702 tehtävästä) todennäköisyys tulla automatisoiduksi on vähintään puolet ja 170 tehtävän todennäköisyys on vähintään 90 %. Sairaanhoitajilla todennäköisyys oli 0,009 %, markkinointipäälliköillä 0,014 %, myynnin johdossa 0,041 %, ohjelmoijilla 48 %, markkina-analyytikoilla 61 % (budjettianalyytikot 94 %), baarimikoilla / tarjoilijoilla 77 % ja kirjanpitäjillä 98 %. Edellisiä sopivampia vertauskohteita amk:n koulutuksen arkeen verratakseni en listalta löytynyt. Tutkimus on tehty USA:ssa, mutta siirrettävyys voi silti olla aika hyvä. Mainitaan vielä, että valmentajilla luku 0,0013 % on ja opettajilla 0,032 % (postsecondary teachers).
Pohdittavaa
Kun rutiinitehtävät ja kehittyneemmätkin tehtävät katoavat tai siirtyvät ohjelmistojen tai ohjelmistojen ohjaamien koneiden suoritettavaksi, on jokaisella alalla tarpeellista miettiä millaista osaamista korkeakoulujen tulisi tuottaa. Kirjoittajan oma arvio on, että tähän mennessä näkemämme muutokset ovat vain lyhyt alkusoitto niille, joita tulemme seuraavan muutaman vuoden aikana näkemään. Pienen amk:n kannattaa erikoistua, niin menetelmällisesti, kuin sisältöjenkin osalta. Volyymilla emme tule pärjäämään.
Aiheesta kiinnostuneille suosittelen tutustumista esim. kirjoihin ”Platform revolution”, ”Second Machine Age” tai ”The Power of Pull”. Jos lukeminen ei innosta, niin voit vaikka katsoa Netflixistä löytyvä elokuva ”AlphaGo”.
Samaan aikaan kun erilaisia työtehtäviä katoaa teknologisen kehityksen seurauksena, syntyy runsaasti kokonaan aivan uudenlaisia tehtäviä. Valmennetaan nuoria ottamaan ennakkoluulottomasti selvää uusista asioista osana omien unelmiensa tavoittelua ja tutustumaan oman alansa kehittymiseen opintojensa aikana.
Digikaappaus-hanke* toteutetaan Saimaan amk:n, LUT:n, 9 yrityksen ja kahden kaupungin yhteistyössä. Hanketta ovat rahoittaneet Tekesin Liideri-ohjelma, Saimaan amk, LUT sekä mukana olevat organisaatiot. Hanke toteutetaan v. 2016 – 2018 aikana.
Tiimivalmentaja ja tietotekniikan lehtori (TkT) Pasi Juvonen
Saimaan ammattikorkeakoulu