Näkökulma | Tämän kevään poikkeuksellisista oloista johtuvat arkirytmien muutokset, kasvanut epävarmuus, lisääntynyt kotona vietetty aika, muuttuneet kauppakäytännöt ja suljetut ruokapaikat voivat haastaa sekä helpottaa hyvinvointia edistävää syömistä.

Lautasmallin mukaan koostetulla lautasella on puolet kasviksia ja puolet lämmintä ruokaa. Kuva: Niina Hietala
Ruokarytmin ja monipuolisuuden haasteet
FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan suomalaiset syövät tai juovat keskimäärin seitsemän kertaa päivässä. Energiansaannin huiput ajoittuvat perinteisiin lounas- ja päivällisaikoihin. Noin 40 % päivän energiasta tulee välipaloina tai napostelutyyppisenä syömisenä ja juomisena. Mutta miten käy syömisen, kun työskentelytapa muuttuu esimerkiksi etätyöksi? Säännöllisen ruokarytmin ylläpito eli 3-4 tunnin välein syöminen vaihtuvissa rutiineissa voi aiheuttaa haasteita: ruokatauot voivat unohtua tekemisen lomassa tai pääateriat korvautua välipalatyyppisellä syömisellä. Liian kevyt päiväaikaisen syöminen ja/tai pitkät ateriavälit voivat johtaa hallitsemattomaan syömiseen illalla. Henkilöstö- ja kouluruokailun hyvänä puolena on paitsi selkeä ja yhteisöllinen tauko myös valmis ruoka salaattipöytineen. Kasvisten määrästä ei kuitenkaan olisi varaa tinkiä kotikeittiössäkään, sillä kasviksia, hedelmiä ja marjoja tulisi saada 5-6 kourallista päivittäin. Ruokavalion laadun ja energiasaannin sopusuhtaisuuden vuoksi myös kotona olisi tärkeää noudattaa lautasmallin mukaista annoksen kokoamista – niin pääaterioilla kuin välipaloillakin.
Suomalainen varhaiskasvatus- ja kouluruokailu kaventavat ravitsemuseroja: perhetaustasta riippumatta lapset ja nuoret saavat päivittäin maksutonta ja ravitsevaa ruokaa. Kouluterveyskyselyn 2019 osalta kuitenkin tiedetään, että koulussa päivittäin ruokailevien oppilaiden osuus on laskusuuntainen. Osa kouluruoan väliin jättävistä koululaisista saattaa siis poikkeusoloissa syödä paremmin. Haasteena on kuitenkin päiväaikaisen syömisen jääminen liian kevyeksi tai yksipuoliseksi. Koululounas on suunniteltu kattamaan noin kolmannes lapsen energiantarpeesta. Tämän vuoksi lounaalla tulisi valita paitsi pääruokaa myös salaattia, salaatinkastiketta, leipää leipärasvalla ja ruokajuoma – myös kotona syödessä. Onkin hyvä muistaa, että lapsen ja nuoren ruokavalion kokonaisuus on aikuisen vastuulla.
Syömisenhallinnan kannalta jatkuva kotona oleminen, ateriarytmin muutokset, stressin lisääntyminen ja liikkumisen vähentyminen voivat olla haasteita. Osalla huoli voi lisätä ruokahalua tai se voi kadota lähes kokonaan. Riittävästä syömisestä on tärkeää huolehtia, mutta väliaikaisista syömistottumuksien muutoksista ei kannata stressata liikaa.
Mahdollisuus syödä yhdessä ja suunnitella paremmin
Suomalaiset perheet syövät nyt suurimman osan aterioista kotona. Hyvässä tapauksessa ruoanlaittoon on enemmän aikaa ja aterioita voidaan syödä useammin saman pöydän ääressä koko perheen kesken. Yhdessä syöminen on tärkeä ruokakasvatuksellinen hetki, mutta myös luonnollinen paikka vaihtaa kuulumisia ja keskustella. Ruokatauot tuovat rutiinia päivään.
Ruokailun suunnitelmallisuutta nykytilanne on todennäköisesti myös lisännyt. Kauppaan ei ehkä tule lähdettyä hetken mielijohteesta, nälkäisenä tai ilman ostoslistaa. Mitä harvemmin kaupassa käy ja enemmän ruoankäyttöä suunnittelee, sitä vähemmän ostoskärryyn päätyy heräteostoksia. Ruoan verkkokaupassa on oiva mahdollisuus lukea niitä pakkauksien pieniä pränttejä, jotka kaupassa voivat jäädä tutkimatta. Suunnitelmallisuus voi siis parantaa ruokavalion laatua sekä pienentää kuukauden ruokalaskua. Myös ulkona syömisen vähentyminen voi olla taloudellinen ja terveydellinen etu. Kotiruoassa on usein vähemmän suolaa, pienempi annoskoko ja halvempi hinta.
Maailmanlaajuiset kriisit toivottavasti lisäävät tietoisuutta ja kiitollisuutta suomalaista ruokaketjua kohtaan. Suomessa meillä on puhdasta vettä ja turvallista ruokaa sekä jopa 80 % ruoan omavaraisuusaste. Nyt on aika olla armollinen itselle, iloita ruoasta ja syödä yhdessä.
Jonna Alhonen
Laillistettu ravitsemusterapeutti
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri