
Kuva: Pixabay
PINNALLA | Muistikummilähettiläät luovat muistiystävällistä Suomea levittämällä tietoa muistisairauksista. Joukko SAIMIAn terveysalan opiskelijoita kouluttautui lähettiläiksi.
Yli 70 Saimaan ammattikorkeakoulun terveysalan opiskelijaa osallistui alkuvuodesta 2019 Muistikummilähettiläs-koulutukseen. Koulutus järjestettiin yhdessä Etelä-Karjalan Muisti ry:n kanssa.
Muistikummit ovat suomalainen versio Dementia Friends -ohjelmasta, joka on tavoittanut maailmanlaajuisesti jo yli 15 miljoonaa ihmistä. Muistikummien tarkoituksena on lisätä tietoa muistisairauksista ja kannustaa ihmisiä tukemaan muistisairaita lähiympäristössään.
Muistikummit edistävät muistiystävällistä Suomea kannustamalla muistiystävällisiin tekoihin ja kertomalla muistisairauksista.
Muistikummilähettiläiksi kouluttautuneet opiskelijat pitivät tuokioita SAIMIAn liiketalouden ja tekniikan opiskelijoille sekä erilaisissa työpaikoissa, harrastusryhmissä ja omassa lähipiirissään. Koska kuka tahansa meistä voi kohdata muistisairaan missä ja milloin vain, niin työssä kuin vapaa-ajalla.
Opiskelijat kertoivat, että he oppivat tuokioiden myötä lisää sekä muistisairauksista että ohjaamisesta ja opettamisesta. Lisäksi he saivat kokemusta tilaisuuden pitämisestä ja siihen liittyvästä ajankäytön suunnittelusta.
Muistisairauksiin liitetään paljon ennakkoluuloja, joiden hälventämisen opiskelijat kokivat tärkeänä tehtävänään muistikummilähettiläinä. Muistisairaudet tai muistin heikentyminen eivät kuulu terveeseen vanhenemiseen, vaan kyse on aina sairaudesta, jonka diagnoosi pitää selvittää.
Opiskelijat kokivat, että lyhyessäkin infossa pystyi korjaamaan monia väärinkäsityksiä ja harhaluuloja. Asioiden esittäminen positiivisessa sävyssä koettiin hyväksi. Opiskelijat pitivät myös siitä, että he saivat selkeät muistikummilähettilään koulutuksesta selkeät, konkreettiset ohjeet ja materiaalit tuokioiden pitämiseen. Oli helpottavaa esiintyä valmiin materiaalin kanssa ja kertoa tulevaan ammattiin liittyvästä aiheesta.
Osalla opiskelijoista oli yleisönä vieraita ihmisiä, kuten toisen alan opiskelijoita tai työntekijöitä. Eri alojen ihmiset koettiin hyvänä kohderyhmänä, koska he esittivät aiheeseen myös toisenlaisia ajatuksia. Tilaisuuden pitäminen tutuille henkilöille taas koettiin turvallisena, koska yleisöä ei tarvinnut jännittää.
Tärkeänä oppimisen kokemuksena opiskelijat pitivät ajatusta, että sairastunut on paljon muutakin kuin diagnoosi. Elämä voi olla onnellista ja hyvää sairauden kanssa. Vaikka sairastuneen muistitoiminnot heikkenevät, tunteet säilyvät jopa niin, että muistisairas tuntee voimakkaammin asioita.
Osalle opiskelijoista oli yllätys, kuinka vähän muistisairauksista tiedetään. Esimerkiksi tieto siitä, että muistisairauteen voi sairastua työiässä, oli monille yllätys ja aiheutti paljon pohdintaa. Muistisairas on tavallinen ihminen, jonka kanssa voi kommunikoida normaalisti. Ymmärrys siitä, että muistisairaan poikkeava käytös johtuu sairaudesta, auttoi toimintaan ja keskusteluun mahdollisissa haasteellisissa tilanteissa.
Muistisairaudet voi olla monella tavalla vaikea aihe sairastuneelle ja läheisille. Muistisairauksiin liittyy paljon ennakkoluuloja, ja monet jäävät yksin sairauden kanssa.
Kun mahdollisimman moni ihminen tietää muistisairauksista ja pystyy ymmärtämään sairastuneita ja heidän läheisiään, se helpottaa arkielämää ja luo aidosti muistiystävällistä Suomea.
Sari Kokkonen
Lehtori, sosiaali- ja terveysala
Saimaan ammattikorkeakoulu