kuva: Pixabay
Vuonna 2017 tuloverolakiin lisättiin säädös metsälahjavähennyksestä. Metsälahjavähennyksen tarkoitus on vähentää kuolinpesämuotoista metsänomistamista. Samalla pyrkimyksenä on edistää elinaikaisia metsänluovutuksia ja nuorentaa metsänomistajien ikärakennetta. Lakimuutoksen tavoitteena oli myös vähentää metsätilojen pirstoutumista, kannustaa yrittäjämäiseen metsätalouden hoitoon ja kiihdyttää puuston myyntiä metsäteollisuuden tarpeisiin. Karoliina Rossin opinnäytetyössä tutkittiin metsälahjavähennyksen vaikutusta metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin.
Tuloverolain mukainen metsävähennysoikeus muodostuu metsän hankintamenon perusteella, joita ovat maapohjan ja puuston osuus kiinteistön tai määräalan kauppahinnasta. Verouudistuksen tarkoitus on kannustaa lahjoittamaan metsää metsänomistajan elinaikana, lieventämällä metsätalouden pääomatuloverotusta. Hyödyntämällä metsälahjavähennyspohjaa voidaan metsätalouden pääomatulojen verotusta keventää. Metsälahjavähennyspohjaa voi saada vain, jos metsää on saatu lahjana ja metsätila on arvoltaan yli 30 000 euroa tai pinta-alaltaan yli 100 hehtaaria.
Tutkimuksessa selvitettiin, millaisilla luovutustavoilla metsää voidaan luovuttaa omistajan elinaikana ja mitä verotuksellisia vaikutuksia luovutustavoilla on. Tämän lisäksi tutkittiin metsävähennyksen ominaisuuksia ja sen käytettävyyttä eri luovutustilanteissa. Toiseksi tutkimuksessa haluttiin selvittää asiantuntijoiden mielipiteet metsälahjavähennyksestä. Haastatellut asiantuntijat olivat perehtyneet metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin.
Metsälahjavähennyksen määrä ei ole suoraan laskettavissa maksetun lahjaveron määrästä, vaan metsälahjavähennyksen määrään vaikuttavat metsätilan pinta-ala ja sijaintikunta. Näin ollen jokainen lahjoitettu metsätila ei ole oikeutettu automaattisesti saamaan vähennysoikeutta. Käytännössä moni pieni metsätila jääkin verouudistuksen ulkopuolelle. Metsälahjavähennys voi kuitenkin pitkällä aikavälillä edistää elinaikaisia metsänluovutuksia, koska esimerkiksi perintötilanteisiin ei sovelleta vastaavaa huojennusta. Metsälahjavähennys saattaa samalla vähentää uusien metsää omistavien kuolinpesien syntymistä. Verouudistus ei ole kuitenkaan ollut tarpeeksi voimakas motiivi kiihdyttämään metsätilojen luovutuksia, koska vähennyksen saaminen edellyttää pitkää omistusvelvollisuutta (15 vuotta) ennen seuraavaa luovutusta.
Metsälahjavähennys voi suurille metsäkiinteistöille olla hyvä houkutin elinaikaisten metsätilojen luovutuksiin. Vähennys pienentää maksettavan pääomatulon veronmäärää, kunhan verovuonna pääomatuloja on vähintään 3000 euroa. Vähennyksen saamisen edellytyksenä on se, että metsän tuottoarvon tulee ylittää 30 000 euroa tai pinta-alan olla yli 100 hehtaaria. Tilakoon ollessa suuri, veroetua voidaan pitää huomattavana. Tutkimuksen tulosten perusteella voitaisiinkin arvioida, että lahjaluontoiset kaupat tulevat lähivuosina lisääntymään veroetujen kaksinkertaistumisen ansiosta, mutta kokonaisuutena ei metsälahjavähennys juurikaan edistäisi metsätilojen sukupolvenvaihdoksia.
Jarmo Kemppinen
Lehtori, yritysjuridiikka
Saimaan ammattikorkeakoulu
Karoliina Rossi
opiskelija
Saimaan ammattikorkeakoulu