Näkökulma | LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston strategioiden painopisteet ovat jo olennainen osa Kielikeskuksen tarjoamia opintoja. Yhteinen Kielikeskus tavoittaa käytännössä kaikki konsernin opiskelijat ja toimii strategiat yhdistävänä alustana.
LAB-ammattikorkeakoulukirjasto. Kuva: Teemu Leinonen
Mikä Kielikeskus?
“Kielikeskuksen tavoitteena on kehittää opiskelijoiden, henkilökunnan ja muiden sidosryhmien kielten ja viestinnän taitoja vastaamaan työelämän ja kansainvälisen ympäristön toimintaedellytyksiä” (Merja Karppinen, Kielikeskuksen johtaja)
LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston yhteinen Kielikeskus tarjoaa työelämälähtöisiä kielten ja viestinnän opintoja kaikilla kolmella kampuksella: Lahdessa, Lappeenrannassa ja verkkokampuksella.
Kieliä ja viestintää voi opiskella monella tapaa joustavasti ja uusin oppimismenetelmin esimerkiksi luokassa, verkossa ja projekteissa. Kursseille voi osallistua myös avoimen yliopiston kautta. Tällä hetkellä Kielikeskuksessa voi opiskella englannin, saksan, ruotsin, venäjän, ranskan, espanjan, kiinan, japanin ja suomen kieltä. Alkeista voi aloittaa espanjan, ranskan, saksan, kiinan, japanin, venäjän kielen ja suomi toisena kielenä opinnot. Lisäksi voi opiskella kulttuurienvälistä viestintää.
Kielikeskuksessa toimii yli viisikymmentä eri kielten ja viestinnän asiantuntijaa Lahdessa ja Lappeenrannassa. Konsernissa on yli 13 000 opiskelijaa, joista n. 8000 on LABin ja n. 5000 LUTin opiskelijoita. Pääosa konsernin opiskelijoista osallistuu Kielikeskuksen kursseille.
LABin ja LUTin strategiat
LUT etsii ratkaisuja ihmiskunnan kohtalonkysymyksiin: Poltammeko kaiken loppuun? Jätämmekö ihmiskunnan kärsimään pilaamastaan vedestä? Hautaammeko tulevaisuutemme jätteiden mukana? Annammeko Euroopan taantua maailman takapihaksi?
LAB-ammattikorkeakoulun strategia kiteyttää innovaatiokorkeakoulun neljä painopistealuetta: health, design, innovations, sustainability.
(Kuvat strategioista)
Kollegaamme Marjaana Valo-Vuorelaa mukaillen voidaan sanoa, että kielikeskus opettajineen on LUT-korkeakoulujen strategioiden painopisteet yhdistävä liima. On siis olennaista, että strategiat tavalla tai toisella ilmenevät kielten ja viestinnän opinnoissa.
Strategiat vahvasti mukana kielten ja viestinnän opetuksessa
Miten LABin ja LUTin strategiat ilmenevät kielten ja viestinnän opetuksessa? Päätimme selvittää tätä kollegoiltamme.
Moni kollegamme hyödyntää monipuolisesti digitaalisista välineitä ja pyrkii opetuksessaan paperittomuuteen.
Opetuksen sisältöjen osalta vastauksissa ilmeni, että useilla kielten ja viestinnän opintojaksoilla käytetään autenttisia aineistoja sekä sanastoja, jotka käsittelevät strategioiden painopisteisiin liittyviä aiheita. Aineistojen lisäksi strategioiden painopisteet limittyvät opintojaksojen tehtäviin, joista ohessa muutama esimerkki.
Liiketalouden alan englannin kielen opintoihin kuuluvalla Global Communication in Business -opintojaksolla opiskelijat harjoittelevat kansainvälistä viestintää englanniksi. Kevään 2020 toteutuksella kokeiltu tehtävä kytkeytyy LABin strategian painopisteisiin, sillä opiskelijat simuloivat viestintäprosessin, jossa yritys A kehittää TOP 10 globaalin trendin pohjalta liikeidean ja saa ideasta palautetta yrityshautomolta (yritys B). Opiskelijaryhmien esittämät ideat liittyivät mm. hyvinvointiin, liiketoiminnan digitalisointiin ja kestävään kuluttamiseen.
Kulttuurienvälistä viestintää käsittelevällä Global Citizenship -opintojaksolla tehdään testi, jonka pohjalta opiskelija näkee oman kuluttajakäyttäytymisensä vaikutuksen modernin orjuuden taustalla. Lisäksi kirjoitetaan reflektoiva essee, mikä hahmottaa kestävää kulutusta osana maailmankansalaisuutta.
Kielten ja viestinnän opettajat toimivat myös LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden valmistumisen tukena opintojen loppuvaiheessa osana opinnäytetyöprosessia.
Kielikeskuksen toiminnassa on keskeistä dialogisuus. Haluammekin päättää pohdintamme fyysikko David Bohmin näkemykseen dialogin käsitteestä: “In a dialogue […] nobody is trying to win. Everybody wins if anybody wins. […] But a dialogue is something more of a common participation, in which we are not playing a game against each other, but with each other.” -David Bohm: On Dialogue
Hamid Guedra
Tarja Kovalev
Kielikeskus