Näkökulma | Luovuuden mahdollisuudet eri toimintakentillä tulee nähdä laajasti ja monipuolisesti.
Luovan alan sekä taide- ja kulttuurikentän toimijat voivat olla vahva lisä kasvatus- ja hyvinvointialojen lisäksi tekniikan alojen, bisneksen, yritysten, matkailun, kaupunkien ja kuntien brändäykseen ja massasta erottumiseen. Perinteiset teollisuusmaakunnat tarvitsevat uutta toivoa, tulevaisuususkoa ja luovuutta – uudenlaista tapaa ajatella ja toimia.
Eloa, iloa ja värien kirjoa – luovasti yhdessä. Kuva: Piia Kleimola
Työn digitalisoituessa yhä useampi työpaikka syntyy luovalle alalle. Luovuutta eivät koneet voi korvata. Taide, elämykset, aistit ja tunteet ovat alueita, joilta yhä useammat ihmiset etsivät merkityksellisyyttä. Maslowin tarvehierarkian mukaan perustarpeiden eli ruoan, levon, puhtauden ja turvallisuuden ollessa kunnossa, tulevat portaat joihin taiteella, kulttuurilla, liikunnalla ja ympäristöllä voidaan vaikuttaa: yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeet – ystävyys, ryhmään kuuluminen sekä merkityksellisyyden kokemus, itsearvostus ja kunnioituksen saaminen toisilta.
Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi marraskuussa 2019 tähän asti laajimman katsauksen taiteen ja kulttuurin vaikutuksista. On olemassa vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että taide- ja kulttuuritoimintaan osallistuminen auttaa parantamaan terveyttä ja hyvinvointia. Se voi jopa ehkäistä ja hoitaa psyykkisiä ja fyysisiä sairauksia sekä auttaa selviytymään useiden akuuttien ja kroonisten sairauksien kanssa. Tutkimuksista huolimatta luovuuden mahdollisuuksia käytetään vähemmän kuin olisi mahdollista. Eri kenttien toimijoilta löytyy toiminnan laajentamiseen tahtotilaa, mutta usein käytännön toteutuksen esteenä ovat puuttuva raha ja rakenteet, jotka eivät vielä nykyisellään sisällä kulttuurihyvinvointia.
Tulevaisuuden työelämän tulee kulkea kohti monialaista yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Kun rahaa on vähän, tarvitaan puuttuvien eurojen tilalle empaattinen kysymys; ”Miten voimme olla toistemme avuksi?” Luovan alan sekä taide- ja kulttuurikentän toimijat ovat vahva lisä usealle eri kentälle: kasvatus- ja hyvinvointialoille, tekniikkaan, matkailuun, bisnekseen vaikka osaksi yritysten strategista työtä, sekä kuntien ja kaupunkien brändäykseen, massasta erottumiseen. Perinteiset teollisuusmaakunnat tarvitsevat uutta toivoa, tulevaisuususkoa ja nimenomaan luovuutta – uudenlaista tapaa ajatella ja toimia.
Moni luovan alan toimija on jo valmiiksi ’hybridi’, kahden tai jopa useammankin eri kentän moniosaaja. Taidetoimijoiden ja järjestöjen laajempi kohtaaminen ja eri toimialueiden työparitoiminta lisäisi uusien hankkeiden ja projektien syntymistä. Yritykset ja laitokset saisivat uutta eloa ja näkökulmaa yhteistyöstä taiteilijoiden kanssa. Itselle uuden toimintakentän kohtaaminen tuo tullessaan rohkeampaa vuorovaikutusta, aktivoi paikkakuntaa ja lisää sekä luovuutta että hyvinvointia.
Näitä näkökulmia kohti suuntaa myös Eloa ja iloa Kaakkois-Suomeen eli kulttuurista hyvinvointia kuntalaisille- alueellinen kehittämistehtävä Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta vuonna 2019 asetetusta kuntien kulttuurilaista, sekä kehittää luovan alan, taiteen ja kulttuurin yhteistoimintaa ja toimintamalleja hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta vahvistavien kulttuuripalveluiden tuottamiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamasta vuosina 2020-2021 toteutuvasta kehittämistehtävästä vastaa osatoteuttajana LAB-ammattikorkeakoulu yhdessä päätoteuttajan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) kanssa.
Sanna-Leena Mikkonen
Sosiaalialan lehtori, osatoteutuksen projektipäällikkö
LAB-ammattikorkeakoulu
Piia Kleimola
Eloa ja Iloa Kaakkois-Suomeen -kehittämistehtävän projektipäällikkö
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK
https://www.facebook.com/eloajailoakaakkoissuomeen/
www.xamk.fi/eloajailoa
https://lab.fi/fi/projekti/eloa-ja-iloa
#eloailoa #luovaxamk #xamk #LABfinland #okmfi