Pinnalla | Oikeusministeriö on käynnistänyt lainsäädäntöhankkeen, jonka tavoitteena on muuttaa Rikoslain 25 luvun 9 §:ä pykälän syyteoikeutta.
Kuva: Pixabay
Monissa henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikoksissa kohdistuu rikoksen uhriin myös jonkunlainen uhkaus. Rikoslaki määrittää laittoman uhkauksen erikseen rangaistavaksi teoksi mm. niissä tilanteissä joissa uhataan vaikkapa väkivallalla, mutta pahoinpitely jää toteuttamatta. Säännöksellä pyritään suojaamaan ihmisten turvallisuudentunnetta sekä henkilön, että omaisuuden suhteen. Nykyisessä rikoslaissa laiton uhkaus on asianomistajarikos. Asianomistajarikoksia ovat sellaiset rikokset, jotka poliisi tutkii vain, jos uhri vaatii tekijälle rangaistusta.
Lähtökohtaisesti laittomasta uhkauksesta tuomitaan sellainen henkilö, joka käyttää uhkaukseen asetta tai uhkaa joillain muulla tavoin rikoksella sen tyyppisissä olosuhteissa, että uhatulla on oikeutettu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa. Laittomasta uhkauksesta tuomitaan käytännössä niissä tapauksissa, joissa muusta rikoksesta ei tuomita ankarampaa rangaistusta. Esimerkiksi sellainen henkilö, joka uhkaa toista ensin pahoinpitelyllä ja vaikka myöhemmin toteuttaa uhkauksensa, tuomitaan pelkästään pahoinpitelystä.
Laittoman uhkauksen tunnusmerkistö toteutuu nykyisen säädöksen mukaan tilanteissa, joissa, joku nostaa aseen toista vastaan tai muulla tavoin uhkaa toista rikoksella. Uhkauksen ei välttämättä tarvitse kohdistua uhattuun henkilöön, vaan se voi kohdistua tietyissä olosuhteissa myös muuhun henkilöön, esimerkiksi uhatun aviopuolisoon. Jotta tunnusmerkistö toteutuisi, edellytetään, että uhatulla on perusteltu syy pelätä vakavaa vaaraa henkilökohtaiselle turvallisuudelle tai omaisuudelle.
Rikoslain 25 luvun 9 §:n mukaan laiton uhkaus on nykyisellään asianomistajarikos. Tämä tarkoittaa sitä, että syyttäjä ei saa nostaa syytettä, ellei asianomistaja tee siitä ilmoitusta. Oikeusministeriössä käynnistetyn hankevalmistelun tavoitteena on muuttaa pykälää niin, että laiton uhkaus olisi virallisen syytteen alainen, kun kohdistuu toiseen hänen työtehtäviensä vuoksi. Jatkossa esitutkintaviranomainen voisi tutkia ja syyttäjä syyttää niistä rikoksista, vaikka asianomistaja ei vaatisikaan asiasta rangaistusta.
Lakimuutoksen vaikutukset ulottuisivat erityisesti työelämässä tapahtuneisiin laittomiin uhkauksiin. Eli kun poliisi saa tiedon työelämässä tapahtuneesta laittomasta uhkauksesta, poliisin olisi käynnistettävä esitutkinta ja syyttäjän tulisi ottaa rikos syyteharkintaan.
Jarmo Kemppinen
Lehtori
LAB ammattikorkeakoulu