Lähisuhdeväkivalta on kaikissa kulttuureissa ja yhteiskuntaluokissa olemassa oleva monimuotoinen ilmiö. Sitä voidaan pitää kansanterveysongelmana, jonka vaikutukset johtavat muun muassa perustarpeiden tyydyttämättä jäämiseen, kehitykselliseen haittaan, fyysisen tai psyykkisen vamman syntymiseen ja jopa kuolemaan. Lähisuhdeväkivallan uhrina voi yhtälailla olla pieni vauva, kouluikäinen nuori, työikäinen mies tai nainen, vammainen tai vanhus – kuka tahansa meistä.
Lähisuhteissaan väkivaltaa kohdanneiden tuen tarpeet ovat moninaisia ja pitkäkestoisia. Asiakaslähtöinen ja tuloksellinen auttamistyö toteutuu parhaiten monialaisissa verkostoissa silloin kun toimijat tuntevat toinen toisensa työn ja toimintatavat. Vahvan ammatillisen osaamisen lisäksi tarvitaan toisen ammatillisen osaamisen arvostusta.
Perehtyminen lähisuhdeväkivallan ilmenemismuotoihin, sosiaalisen hädän tunnistamiseen ja moniammatilliseen työskentelyyn on hedelmällistä aloittaa jo opiskeluaikana. Saimaan ammattikorkeakoulussa kesäopintoina 2017 toteutetussa opintojaksossa luotiin ympäristö tällaiselle oppimiskokemukselle.
Runsasta kiinnostusta herättäneelle opintojaksolle osallistui opiskelijoita sosionomin, ensihoitajan, sairaanhoitajan sekä terveydenhoitajan koulutusohjelmista. Opiskelijat ohjattiin työskentelemään moniammatillisissa pienryhmissä, joissa paneuduttiin sosiaali- ja terveysalan ammatillisiin toimintatapoihin ja auttamismenetelmiin. Ryhmät arvioivat ja reflektoivat mahdollisia toimintatapoja kohdatessaan tulevassa työssään lähisuhdeväkivallan kokijaa, tekijää tai hänen läheistään.
Monialaisen yhteistyön merkitystä vahvistettiin useiden eri palvelualojen asiantuntijoiden puheenvuoroilla ja monipuolisella verkkomateriaalilla. Toimintaansa esittelivät asiantuntijat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) perhepalveluista, neuvolasta, vammaispalvelusta ja turvakodilta. Kolmannen sektorin auttamismahdollisuuksista kertoivat Ensi- ja turvakotien liiton jussityö ja rikosuhripäivystys. Toteutustapa auttoi opiskelijoita hahmottamaan monialaisen yhteistyön välttämättömyyden asiakkaan riittävän tuen varmistamiseksi.
Opiskelijaryhmät tuottivat oppimistehtävinään lähisuhdeväkivaltaa ilmiönä käsitteleviä tiedotuskampanjoita valitsemilleen kohderyhmille. Ne sisälsivät ideoita, joiden toteuttaminen lisäisi tietoutta lähisuhdeväkivallan olemassaolosta ja mahdollisuuksista auttaa. Opiskelijoiden projekteissa tuli hyvin näkyväksi eri ammattikuntien oma ammatillinen osaaminen, jota monialaisuus täydensi puhuttelevaksi kokonaisuudeksi.
Esimerkiksi kampanja VAIENNA VÄKIVALTA – PUHU! avasi lähisuhdeväkivallan ilmenemistä tilanteissa, joissa sen havaitseminen tai puheeksi ottaminen koetaan vaikeaksi, esimerkiksi nainen – ikäihminen – tuore vanhempi väkivallan tekijänä tai mies – lapsi väkivallan kokijana (kuva 1).
Opintojakson sisällöllisenä tavoitteena oli vahvistaa opiskelijoiden asiantuntijuutta lähisuhdeväkivallasta ilmiönä, joka ulottuu ihmisen eri elämänvaiheisiin ja näyttäytyy kaikilla sosiaali- ja terveydenhuollon kentillä. Valitun toteutustavan tavoitteena oli antaa valmiuksia monialaiseen yhteiseen työhön. Tiimiopettajuus, jakson opettajina toimivat sosiaalialan ja terveysalan lehtorit yhdessä, tuki tämän tavoitteen saavuttamista.
Opiskelijat arvioivat toteutuksen kiitettäväksi, erityisen hyväksi he kokivat juuri työskentelyn moniammatillisissa ryhmissä. Runsas opiskelijamäärä sosiaali- ja terveysalan eri koulutusohjelmista ja heiltä saatu myönteinen palaute innostavat kehittämään rakenteita monialaisille oppimiskokemuksille myös jatkossa.
Sosiaali- ja terveysalan lehtorit Ulla Huhtalo ja Ulla Vehviläinen
Saimaan Ammattikorkeakoulu