Muutto ei ollut pitkä mutta merkittävä. kuva: Mikko Ruotsalainen
Skinnarilan kampuksen laboratoriovyöhyke on elänyt muutoksessa viimeiset vuodet. Nyt vihdoin kaikki alkaa asettua paikalleen, ainakin hetkeksi. Kampus elää jatkuvassa muutoksessa, kuten nykyajan työelämässä on totuttu.
Mistä lähdettiin liikkeelle
Skinnarilaan muutettaessa syksyllä 2011 Tekniikan laboratoriot sijoittuivat Lappeenrannan Teknillisen yliopiston (LUT) 3. rakennusvaiheen laboratorioihin. Tiloissa oli aikaisemmin ollut LUT:n tutkimuslaboratorioita, joiden toiminnat siinä vaiheessa siirrettiin toisiin tiloihin tai lakkautettiin kokonaan. Laboratorioiden sijainnissa oli hyvät ja huonot puolet: sijainti LUT:n tutkimuslaboratorioiden seassa on tuonut paljon tiivistä yhteistyötä organisaatiorajojen yli, mutta sijainti perusopetuksen luokista ja opetushenkilökunnasta oli etäällä.
Vuonna 2013 alkoi kuulua ensimmäisiä suunnitelmia LUT:n laboratoriomaailman mullistamisesta. Erilaisia vaihtoehtoja alkoi tulla esiin keskusteluissa ja meidänkin laboratorioiden sijaintia pompoteltiin paikasta toiseen. Uutta laboratoriorakennusta kaavailtiin yliopiston länsipuolelle, kunnes kiinteistön omistaja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy puhalsi pelin poikki ja suunnittelu aloitettiin puhtaalta pöydältä.
Tällä kertaa suunnittelu liittyi Verso-hankkeeseen eli LUT:n 1. rakennusvaiheen peruskorjaukseen. Laboratorioiden osalta keskustelu suunnittelupöydässä aloitettiin perinteiseen tapaan jakamalla neliöt organisaatioiden ja tutkimusryhmien kesken ja suunnittelemalla tilojen layout tiukasti omien seinien sisään. Kaikki pyrkivät varaamaan itselleen mahdollisimman paljon tilaa, jotta toiminta säilyisi lähes samanlaisena kuin ennen. Hyvin pian asioihin otettiin toisenlainen näkökulma: mitä jos sijoitetaan samanlaiset toiminnat samojen seinien sisään unohtaen organisaatiorajat kokonaan? Laitetaan esimerkiksi kaikki konepajalaitteet samaan halliin, jotta laitekantaa voidaan mahdollisesti karsia ja käyttää tehokkaammin hyödyksi.
Missä ollaan nyt
Suunnittelua tehtiin usean vuoden ajan ja pääsimme lopulta muuttamaan uusiin laboratoriotiloihin keväällä 2018. Kesän ja alkusyksyn aikana on tehty viimeisiä laiteasennuksia ja pyritty saamaan sisustusta kohdilleen. Opetus uusissa tiloissa on aloitettu ja toimintaa muokataan koko ajan parempaan suuntaan. Pieni jatkuva muutos on vain hyväksi, ettei päästä sammaloitumaan.
Vuosien suunnittelun jälkeen voimme nyt alkaa arvioida, vastaako lopputulos sitä mitä haettiin. Lopputuloshan on usein kompromissien summa ja tässäkin kohtaa on haettu paras mahdollinen tulos käytössä olleilla resursseilla. Tilaahan ei voi koskaan olla liikaa ja nytkin joudutaan miettimään joitain toimintoja uudella tavalla. Se kuitenkin tuo esiin ihmisten kyvyn kehittää omaa ajattelua uuteen muottiin ja karistamaan vanhat raamit ympäriltä.
Kampuksen laboratoriomaailma muovautuu tulevien vuosien aikana taas uuteen malliin, kunhan olemme hetken harjoitelleet yhteistä eloa samojen seinien sisällä. Ja pienet haasteet (nykyäänhän ei saa puhua enää ongelmista) saadaan ajan mittaan selätettyä, kuten hitsauslaboratorion palamaan syttyvä lattiamateriaali.
Mikko Ruotsalainen
Laboratorioiden esimies
Saimaan ammattikorkeakoulu