Tutkimus & kehitys | Ensi syksynä opintonsa LAB-ammattikorkeakoulussa aloittavat sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja- ja ensihoitajaopiskelijat perehtyvät opintojensa aikana kestävän kehityksen teemoihin.
#Sitoumus2050 Kuva: kestavakehitys.fi
Uudet opetussuunnitelmat on rakennettu niin, että kestävän kehityksen tavoitteisiin tähtääviä tehtäviä on joka lukukaudella.
Mitä kestävä kehitys tarkoittaa?
Kestävän kehityksen tavoitteena on turvata hyvän elämän edellytykset tuleville sukupolville, mahdollisuudet esimerkiksi puhtaaseen juomaveteen ja laadukkaaseen koulutukseen.
Sosiaalisesti kestävän kehityksen pyrkimyksenä on poistaa ihmisten välistä eriarvoisuutta ja varmistaa jokaiselle riittävä toimeentulo, asianmukainen terveydenhuolto, mahdollisuus koulutukseen sekä turvata perusoikeuksien toteutuminen, esim. osallisuuden lisääminen, järjestö- ja vapaaehtoistoiminta.
Taloudellinen kestävä kehitys on tasapainoista talouskasvua ilman velkaantumista sekä toimintaa, joka huomioi ympäristön kantokyvyn ja tulevat sukupolvet. Kestävä ja vakaa talous antaa perustan koko muulle kestävälle kehitykselle.
Kulttuurinen kestävyys sisältää kulttuuriin liittyvien asioiden, kuten kielten, perinteiden ja tapojen, säilyttämistä. Kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys on ihmisten oikeudenmukaista kohtelua. esim. mahdollisuus kirjaston käyttöön.
Ekologinen kestävyys tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien toiminnan sopeuttamista siihen, että luonnon kestokyky ei ylity saastutuksen tai luonnonvarojen liikakäytön takia. esim. kiertotalous, ravitsemus, luonto.
Jokainen meistä voi osallistua omilla valinnoillaan, levittämällä tietoa kestävästä kehityksestä sekä vaatimalla päättäjiltä keinoja paremman tulevaisuuden puolesta. Yhteiskunnallisesti ympäristövastuullisia valintoja voidaan tukea luomalla valinnoille suotuisia olosuhteita ja mahdollisuuksia. Ympäristön ja terveyden yhteinen näkökulma yhdistää YK:n kestävän kehityksen globaaleja tavoitteita paikallisiin ratkaisuihin.
Mikä on kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus?
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus ”Suomi, jonka haluamme 2050” on yhteinen pitkän aikavälin tahtotila tulevaisuuden Suomesta. Yhteiskuntasitoumuksessa toimija sitoutuu edistämään kestävää kehitystä toiminnassaan.
Käytännön toimet määrittävät kestävän kehityksen sisällön. Toimija antaa kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen, joka tähtää 5–10 vuoden aikana toteutettaviin konkreettisiin toimenpiteisiin, toimintatapojen muutoksiin ja innovatiivisiin kokeiluihin, jotka edistävät yhteisesti sovittuja tavoitteita.
Sitoumuksen laatija asettaa sitoumukselleen tavoitteet, mittarit sekä aikataulun. Sitoumuksen on luotava uutta, oltava mitattava sekä noudatettava kestävän kehityksen periaatteita. Sitoumuksen voi kohdistaa yhteen tai useaan yhteiskuntasitoumuksen kahdeksasta tavoitteesta.
Yhteiskuntasitoumuksen tavoitteet:
- Yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin
- Vaikuttavien ihmisten yhteiskunta
- Työtä kestävästi
- Kestävät yhdyskunnat ja paikallisyhteisöt
- Hiilineutraali yhteiskunta
- Resurssiviisas talous
- Luonnon kantokykyä kunnioittavat elämäntavat
- Luontoa kunnioittava päätöksenteko
LAB-ammattikorkeakoulun tavoitteiden mukaisesti opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus laadukkaaseen, tasa-arvoiseen koulutukseen ja työllistymiseen sekä sosiaaliseen liikkuvuuteen. Opiskelijoiden kanssa rakennetaan parempaa huomista ja pyritään vaikuttamaan alueellisesti kestävien ratkaisujen muodostumiseen. Opiskelijoiden innostus ja avarakatseisuus, ympäristövastuullisuus voidaan valjastaa innovaatiotoimintaan vahvan työelämäyhteistyön avulla. Yhteiskuntasitoumuksen avulla LAB-ammattikorkeakoulu tukee nuoren ideologisia valintoja ja vahvistaa kestävää arvopohjaa.
Tavoitteena on, että LAB-ammattikorkeakoulusta valmistuu aikanaan terveydenhuollon ammattilaisia, jotka osaavat toimia ammatissaan kestävän kehityksen tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti.
Anne Suikkanen
Lehtori
LAB-ammattikorkeakoulu
Anja Liimatainen
Yliopettaja
LAB-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Erkkola M., Fogelholm M., Silvasti T. 2019. Ilmastokriisi ja kansanterveys – on tekojen aika. Sosiaali-lääketieteellinen aikakauslehti 4/2019,56:269-271.
Kuukka K., Lehtonen A., Pulkki J. 2019. Kansanterveystieteen ekologinen käänne – Kohti ekososiaalista paradigmaa. Sosiaali-lääketieteellinen aikakauslehti 4/2019, 56: 306-317.
Karlsson N., Mikkonen J. 2019. Mielenterveys osana laajaa hyvinvointia. Sosiaali-lääketieteellinen aikakauslehti 4/2019, 56: 272-274.
Moilanen T., Siipi H., Kangasniemi M. 2019. Yksilön Ympäristövastuulliset terveysvalinnat ja niitä selittävät tekijät: kirjallisuuskatsaus. Sosiaali-lääketieteellinen aikakauslehti 4/2019, 56: 327-340.