Tutkimus & kehitys | Kotiin vietävät palvelut edellyttävät vahvaa ammatillista osaamista, sensitiivisyyttä, empatiaa, läsnäolon taitoa ja voimavaralähtöistä työotetta. Asiakkaan arjen ymmärtäminen on perustaito, jonka lisäksi tarvitaan kohtaamisosaamista. Tämä on taitoa lähestyä asiakasta huomioiden juuri hänen toiveensa ja tarpeensa.
Kuinka tulet minun kotiini. Kuva: Ida Mäkinen, Naapurit -hanke
Kotona meillä on kaikki. Kotiimme liittyy jokapäiväinen arki, läheiset ihmiset ja tärkeät tavarat. Kodin seinät ovat nähneet meidät iloisena, surullisena, onnellisena, riehakkaana, alakuloisena, väsyneenä, rakastuneena, vihaisena – milloin mitenkin. Kodissa on elämän historia. Oma koti ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Vammaispalvelujen tuetussa asumisessa tavoitteena on mahdollistaa asiakkaan itsenäinen asuminen tuetusti tavallisessa asunnossa, tavallisella asuinpaikalla ja ympäristössä.
“Oma tupa – oma lupa” -sanontaan kiteytyy olennainen. Kotona jokaisella on oma rauha, siellä saa olla turvassa ja tehdä mitä haluaa. Jokainen päättää myös itse, kenelle avaan ovensa. Kehitysvammainen henkilö ei kuitenkaan saata pärjätä yksin, vaan tarvitsee apua selvitäkseen arjessa. Hänellä on oikeus riittävään apuun ja osaaviin ammattilaisiin, joihin voin luottaa. Tutun ohjaajan kanssa on helppo olla vuorovaikutuksessa ja hänen tuellaan vammaispalvelujen asiakas voi toteuttaa oman näköistään elämää omassa kodissaan.
Kun koti on hoidon, kuntoutuksen tai tukemisen ympäristö, työntekijä tulee asukkaan yksityiselle alueelle. Jokainen ammattilainen tuo mukanaan kohtaamistilanteeseen omat käsityksensä, arvonsa, asenteensa ja ennakko-oletuksensa siitä millainen on hyvä arki ja viihtyisä koti. Tämä ei kuitenkaan oikeuta arvostelemaan, saati muuttamaan asiakkaan kotia ammattilaiselle mieleiseksi. Asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioittamalla osoitamme arvostusta ja vahvistamme hänen pystyvyyden tunnettaan tasavertaisena kansalaisena.
Toisten kotona työskentelevät ammattilaiset kuvaavat työnsä tärkeimmäksi asiaksi toisen kodin kunnioittamisen. Mitä tämä kunnioittaminen tarkoittaa konkreettisina tekoina? Naapurit -hankkeen aikana vammaispalvelujen tuetun asumisen asiakkaat ja ohjaajat työstivät yhdessä huoneentaulun, Kuinka tulet minun kotiini.
Kodin yksityisyyttä kunnioittavaa on ilmoittaa tulostaan asukkaalle ajoissa. Näin asiakas osaa valmistautua tapaamiseesi. Jos käyntisi peruuntuu, kunnioittavaa on ilmoittaa, että et pääsekään paikalle. Tullessasi asiakkaasi kotiin, muista aina koputtaa tai soittaa ovikelloa, vaikka sinulla olisi käytössäsi asunnon avaimet. Näin toimien et pelästytä asukasta saapumisellasi.
Koti tuo turvaa. Kotiin ei haluta ihmisiä, jotka haastavat riitaa tai aiheuttavat pahaa mieltä. Ammattilaisellakin on oma koti, omat hankaluudet ja murheet. Työskennellessä toisen kotona omat murheet on jätettävä oven ulkopuolelle – mene toisen kotiin aina hyvissä aikeissa.
Kohtaamisosaamiseen kuuluu kyky asennoitua asiakkaan elämäntilanteeseen avoimesti ja eettisesti. Hyviin tapoihin kuuluu aina esittäytyä ja tervehtiä. Toisen kotiin tullessa tervehditään aina kaikkia paikalla olevia. Tärkeää on huomioida myös lapset ja eläimet.
Konkreettisesti toisen kodin kunnioittamista on ottaa kengät pois, vaikka aikomuksena on viipyä kodissa vain hetki. Kohtaamisosaamisen tärkeä taito on keskittyä yhteiseen aikaan ja siksi puhelin jää tapaamisen ajaksi taskuun. Muista, että minun kotini saa näyttää minulta – älä muuta sitä.
Ulla Huhtalo
Sosiaalialan lehtori
LAB-ammattikorkeakoulu
Ulla Vehviläinen
Terveysalan lehtori
LAB-ammattikorkeakoulu