Tutkimus & kehitys | AATOS-hankkeessa tehdyn selvityksen mukaan kotihoidon henkilökunnan osaaminen on vahvaa ja vastaa hyvin työn muutoksiin.

Kuva: shutterstock
Hoitohenkilökunnan osaamisessa korostui kyky toimia stressaavissa tilanteissa. Esimiesten näkemysten mukaan arkinen työn organisointi sujuu hyvin. Kotihoidon hoitohenkilökunta kaipaa tukea konkreettisiin asiakasta koskeviin ongelmatilanteisiin, kun taas esimiehet henkilöstöjohtamiseen ja työyhteisön toimivuuden vahvistamiseen. Uusien asioiden oppimiselta he toivovat käytännönläheisyyttä ja yhteisöllisyyttä.
AATOS-hanke tuottaa tietoa ja osaamista ikääntyneiden teknologiaa ja digitaalisuutta hyödyntäviin kotihoidon palveluihin ja tätä kautta lisää asiakkaiden ja ammattilaisten autonomiaa. Kehittämisen keskiössä on kotihoidossa työskentelevän henkilökunnan osaamisen täydentäminen ja vahvistaminen. Työskentely-ympäristö ja työlle asetetut vaatimukset ovat muuttuneet. Kansallinen tavoite on, että ikääntyneet ihminen voi asua omassa kodissaan elämänsä loppuun saakka. Siksi kotona hoidetaan yhä huonokuntoisempia, monenlaista apua ja tukea tarvitsevia asiakkaita.
Toimintaympäristön muutoksiin ja uudenlaisiin osaamisen vaatimuksiin vastataan AATOS-projektissa järjestettävällä kotihoidon hoitajille ja esimiehille suunnatulla valmennuksella syksyn 2020 – kevään 2021 välisenä aikana. Siihen osallistuu kotihoidon henkilökuntaa sekä Eksotesta että yksityisistä kotihoidon yrityksistä. Valmennuksen ja sen suunnittelun pohjaksi AATOS – hankkeessa tehtiin kysely syksyllä 2019 kotihoidon lähi- ja sairaanhoitajille heidän näkemyksistään osaamisensa nykytilasta ja heidän koulutustarpeitaan. Vastaava kysely toteutettiin myös kotihoidon esimiehille.
Kotihoidossa työskentelevät hoitajat haluavat kehittää työtään ja lisätä osaamistaan työelämäläheisesti
Kyselyyn vastasi yhteensä 25 työntekijää. Oman osaamisensa kotihoidon toimintaympäristöstä vastaajat kokivat hyväksi tai erittäin hyväksi. Vuorovaikutusosaaminen oli vastaajien mukaan hyvää ja työskentelytavan tehokkuus arvioitiin erittäin vahvaksi. Vastaajat kokivat hyvinvointiosaamisensa kokonaisuutena olevan hyvää, ja he kestivät stressaavia tilanteita erittäin hyvin sekä pystyivät ratkaisemaan niitä.
Kotihoidon esimiehet kaipaavat yhteistä keskustelua, vertaistukea ja uusia ratkaisuja henkilöstöjohtamiseen
Kotihoidon esimiehille suunnatulla kyselyllä selvitettiin esimiesten näkemyksiä johtamisosaamisensa nykytilasta ja sen tueksi rakennettavasta valmennuksesta. Kyselyyn vastasi 9 Eksoten ja 2 yksityisen kotihoidon esimiestä. Kokonaisuutena kotihoidon esimiehet näkevät osaamisensa vahvana. He arvioivat tuntevansa toimintaympäristön erittäin hyvin ja osaavansa operoida siinä tehokkaasti. He kokevat osaavansa organisoida työtä ja jakaa työtehtäviä sekä toimia strategian suuntaisesti ja sitä käytäntöön vieden. Muutoksessa toimiminen ja erityisesti digitaalisten palvelujen tunteminen ja käyttö hallitaan myös, mutta osaaminen niissä koetaan hieman vähäisemmäksi. Kyky huolehtia itsestä, erityisesti fyysisestä suorituskyvystä, ovat nekin hyvällä tasolla mutta selkeästi osaamisalueista heikoimpia.
Näkemyksiä ja toiveita kotihoidon henkilökunnan valmennukselle
Hoitohenkilökunnan toiveet koskivat yleisesti tietotekniikan ja -teknologian taitojen sekä kliinisiä taitoja. Vastaajia askarrutti erilaisten digitaalisten ratkaisujen konkreettinen vaikutus asiakkaan ja työntekijän autonomiaan.
Valmennuksen toteuttamistavan toivottiin mahdollistavan tekemällä oppimisen. Vastaajat pitivät tärkeänä teorian vahvaa yhdistämistä käytännön työskentelyyn omassa työssä. Valmennuksen toivottiin toteutuvan lähiopetuksena ja pienryhmissä. Hoitohenkilökunta toivoo, että koulutus tarjoaisi apua ja ohjausta työssä ilmenevien erilaisten konkreettisten ongelmatilanteiden ratkaisemiseen. Valmennus tulee toteuttaa työelämäläheisesti.
Esimiesten mukaan valmennuksessa tulisi korostua yhteisöllisyys ja toiminnallisuus. Valmennukselta kaivataan yhteistä keskustelua ja ratkaisuja erityisesti keskeisiin henkilöstöjohtamisen kysymyksiin. Näitä kysymyksiä ovat vaikeat ja haastavat tilanteet, työssäjaksamisen tukeminen, ihmisten välisten konfliktien selvittäminen, rekrytointihaasteet sekä lainsäädäntöön, työehtosopimuksiin ja HR-järjestelmiin liittyvät kysymykset. Henkilöstöjohtamisen teemojen lisäksi toivotaan ikäteknologian uusia tuulia ja asiakkuuteen liittyvän lainsäädännön ja tiedon päivittämistä. Esimiehet haluavat kohdata toisensa vertaistuen merkeissä kasvokkain.
Kirjoittajat:
Mari Kokkonen on hyvinvointiyksikön yliopettaja LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän työskentelee johtamisen ja esimiestyön asiantuntijana AATOS-projektissa.
Sari Kokkonen on hyvinvointiyksikön lehtori LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän työskentelee kotihoidon asiantuntijana AATOS-projektissa.