Pinnalla | Kone- ja tuotantotekniikan ammattien imago laahaa edelleen jäljessä, vaikka sitä pyritään muuttamaan houkuttelevammaksi. Siistiä sisätyötä olisi tarjolla, ja digitalisaatio sekä robotiikka näkyvät jo vahvasti alalla.
”Keltanokka”-robotti viimeistelee kappaleen, puhdistaa ja pesee sen. Kuva: Jarno Matikaisen albumi
Kone- ja tuotantotekniikan ala on siistiä sisätyötä
Kone- ja tuotantotekniikan alalla kärsitään Etelä-Karjalassa, kuten valtakunnallisestikin, työvoimapulasta. Vanha kuva ”likaisesta työstä” on verottanut nuorten kiinnostusta. Ala on kuitenkin muuttunut ja muuttuu jatkuvasti digitalisoitumisen vuoksi. Työhön sisältyy nykyisin paljon eri tyyppistä tietoteknistä osaamista.
Saimaan ammattiopisto Sampossa kone- ja tuotantotekniikan koulutusta järjestetään Lappeenrannassa ja Imatralla. Koulutusalalla panostetaan uuteen tekniikkaan, muun muassa ohjelmistoihin ja laitekantaan, myös robotiikkaan.
Alueen yritysten kanssa tehtävässä tiiviissä yhteistyössä otetaan huomioon työvoima- ja osaamistarpeet.
”Päiväopetuksen lisäksi meillä on oppisopimus- ja työvoimakoulutuksia sekä räätälöityjä yrityskoulutuksia, joissa muun muassa täsmäkoulutetaan kärkiosaajia”, kertoo lehtori, vs. koulutuspäällikkö Jukka Laitinen.
Työpaikkoja on – digitalisaatio ja robotiikka yleistyvät
Imatralainen Jarno Matikainen, 31, suoritti koneistajamestarin erikoisammattitutkinnon Saimaan ammattiopisto Sampossa alkuvuodesta 2019. Hän on töissä ITA Nordicilla Ruokolahdella ja kannustaa nuoria sekä alanvaihtajia opiskelemaan kone- ja tuotantotekniikan alalle.
Matikainen aloitti ITA Nordicilla työt jo nuorena ammattiopistossa opiskellessaan. Kesätyöt vaihtuivat vakituiseksi paikaksi vuonna 2005 koneistajaksi valmistumisen jälkeen.
”Työtehtävät ovat vaihtuneet ja kehittyneet vuosien varrella, mikä on mieluisaa. Alkuun oli kiva sorvata manuaalisorvilla. Sitten siirryin automaattikoneille, ja ohjelmointi alkoi kiinnostaa enemmän. Seuraavaksi tuli menetelmäsuunnittelua ja viimeisimmäksi robotiikkaa.”
Vuoromestarina Matikainen on ollut kahdeksan vuotta. Työn laadun parantaminen kiinnostaa häntä. Siinä ohjelmointi ja menetelmäsuunnittelu auttavat.
”Päivittäin hoidan tuotannon järjestelyä ja ohjausta sekä ongelmatilanteiden ratkaisemista. Teen 2-vuorotyötä ja olen mukana myös tuotannossa. Lisäksi teen menetelmäsuunnittelua: konekannan uudistuessa otamme uusia käyttöön uusia koneita, soluja, robotteja. Niitä tulee tiheään tahtiin.”
Uuden opiskelua työn ohessa
Etelä-Karjalassa kone- ja tuotantotekniikan ala alkaa olla niin kehittynyttä, että robotteja on jo monessa yrityksessä, ja työstökoneet ovat automatisoituja. Se vaatii uuden oppimista työn ohessa – tai Matikaisen sanoin: siinä saa oppia uutta. Hän suoritti perustutkinnon jälkeen työn ohessa koneistajan ammattitutkinnon ja sen jälkeen koneistajamestarin erikoisammattitutkinnon.
”Halusin vahvistusta 3D-ohjelmoinnissa ja mallinnuksessa. Nyt osaan käyttää mallinnusohjelmia. Lisäksi tein meille työhönopastukseen ohjekirjan, jota käytetään perehdytyksessä. Opiskelun pystyi suorittamaan työn ohessa, ja se kesti vajaa puolitoista vuotta. Missään nimessä ei koulutus mennyt hukkaan.”
Ulla Lieri
Viestintäkoordinaattori
Saimaan ammattiopisto Sampo