Korkeakoulujen rahoitusta ollaan parhaillaan uudistamassa. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen uusi rahoitusmalli on vielä viimeistä sinettiä vailla, mutta periaatteista on käyty laajaa keskustelua ja palikat näyttäisivät pian loksahtavan paikoilleen.
Suomalaisten korkeakoulujen rahoitus perustuu kokonaan tuloksiin ja kiinteää ”manulle illallinen” –rahoitusta ei ole ollut olemassa enää pitkään aikaan. Monen vuoden kokemukset osoittavat, että tuloksiin perustuvalla rahoituksella on suuri ohjausvaikutus. Sitä saadaan, mitä tilataan. Todennäköisesti rahoitusmallin nyt käsittelyssä olevilla muutoksilla vauhditetaan voimakkaasti haluttua muutosta korkeakoulujen toiminnassa.
Työelämän kannalta uudessa rahoitusmallissa on myönteisiä muutoksia. Jos työssä olevat haluavat uudistaa osaamistaan yhteiskunnan maksamassa koulutuksessa, nykyisessä menossa melkeinpä ainoa mahdollisuus on hakeutua opiskelemaan uutta tutkintoa. Se on aika järeä keino, sillä usein työssä tarvittavat tiedot ja taidot saisi täsmällisemmin hankittua lyhytkestoisemmalla koulutuksella.
Tähän tulee nyt muutos, kun korkeakoulujen rahoituksesta jatkossa merkittävä siivu tulee jatkuvan oppimisen toteuttamisesta. Ammattikorkeakoulujen uudessa rahoitusmallissa tämän rahoituksen osuus olisi jatkossa 9 prosenttia, kun se nykyisin on 5 prosenttia. Yliopistoilla vastaavasti tätä rahoitusta vahvistetaan nykyisestä 2 prosentista 5 prosenttiin. Tämä tarkoittaa sitä, että ammattikorkeakouluissa tähän koulutukseen rahoitusta on jatkossa melkein 80 miljoonaa euroa vuodessa ja yliopistoissa noin 90 miljoonaa.
Tavoitteena on, että korkeakoulut tuottaisivat aikaisempaa enemmän mahdollisuuksia työelämää palvelevien opintokokonaisuuksien suorittamiseen. Nämä voidaan tarjota avoimen ammattikorkeakoulun tai avoimen yliopiston opintoina, erikoistumiskoulutuksina, erillisinä opintoina tai maahanmuuttajien valmentavana koulutuksena. Taloudelliset kannustimet ovat niin merkittäviä, että tulevina vuosina tullaan näkemään runsaasti uudenlaista osaamista lisäävää koulutusmoduulien tarjontaa. Tämä on selkeä uusi mahdollisuus sekä työelämässä oleville että heidän työnantajilleen uuden osaamisen hankkimiseksi ja aikaisemman osaamisen päivittämiseksi.
Jos tässä on porkkanaa korkeakouluille kerrakseen, niin uuteen rahoitusmalliin on piilotettuna myös ruoska tutkintotavoitteisen koulutuksen ensisijaisuuden vähentämiseen. Ammattikorkeakoulututkintojen rahoitukseen esitetään sisällytettäväksi kerroin toisen saman tasoisen tutkinnon suorittamiseen. Toinen saman tasoinen tutkinto huomioitaisiin kertoimella 0,5. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että korkeakoulu saa vain puolet rahoituksesta sellaisesta opiskelijasta, joka on jo aikaisemmin suorittanut saman tasoisen korkeakoulututkinnon. Tämä yhdessä jatkuvan osaamisen rahoituskorin vahvistumisen kanssa vauhdittaa korkeakouluja nopeaan muutokseen aikaisempaa tehokkaampaan työelämässä olevien kouluttamiseen.
Anneli Pirttilä
Senior Advisor, rehtori 10/2018 asti
Saimaan ammattikorkeakoulu