Tutkimus & kehitys | Hyvinvoiva eteläkarjalainen -hanke kehittää matalan kynnyksen elintapaneuvontaa.
Suomalaisten hyvinvointi on kehittynyt myönteiseen suuntaan, mutta silti väestöryhmien väliset terveyserot ovat kasvaneet. Korkeammin koulutetut ja hyvin ansaitsevat työikäiset miehet ja naiset ovat keskimäärin terveempiä ja elävät pidempään kuin vähemmän koulutetut, työttömyyttä kokeneet ja heikommin ansaitsevat (THL 2018).
Etelä-Karjalassa terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi arvioi reilu kolmasosa vastaajista (37,4 %). Kolmasosa (30,3 %) työikäisistä koki työkykynsä heikentyneeksi. Lähes saman verran vastanneista arvioi (28,9 %), ettei jaksa työskennellä vanhuseläkkeeseen asti. (FinSote 2018.)
Tuki- ja liikuntaelimistön oireet, psyykkinen kuormittuneisuus sekä lihavuus ovat yksi keskeisimmistä kansanterveydellisistä ongelmista, jotka koskettavat yhä useampaa eteläkarjalaista. Säännöllisesti kuntoliikuntaa harrastaa vain kolmasosa aikuisista ja matalan koulutuksen saaneet vielä selvästi vähemmän kuin korkeammin koulutetut. Viidesosa kaikista eteläkarjalaisista työikäisistä ei harrastanut vapaa-ajallaan liikuntaa. (FinSote 2018.)
Päivittäin tupakoivien osuus on laskenut koko Suomessa. Etelä-Karjalassa tupakoidaan hieman enemmän kuin koko maassa keskimäärin (16,7 %). Matalasti koulutetuista joka viides tupakoi päivittäin, korkeasti koulutetuista puolet vähemmän.
Korkeasti koulutetut naiset tupakoivat lähes kolme kertaa korkeasti koulutettuja miehiä useammin. Etelkarjalaisista alkoholia liikaa käyttää noin joka kolmas vastanneista. Korkeasti koulutetut miehet (46,9 %) käyttivät alkoholia useammin liikaa kuin matalasti koulutetut miehet (39,8 %). (FinSote 2018.)
Hyvinvoiva eteläkarjalainen -hankkeen tavoitteena on tavoittaa terveytensä kannalta riskiryhmässä olevia kuntalaisia ja tarjota heille matalan kynnyksen elintapaneuvontaa muun muassa ravitsemukseen, uneen ja liikuntaan.
Hanketta rahoittavat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) sekä Kunnossa kaiken Ikää (KKI) -ohjelma. Hankkeen yhteistyötahoina toimivat Etelä-Karjalan kunnat, Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry (EKLU) sekä paikalliset yhdistykset. Hanke on luontevaa jatkoa Etelä-Karjalassa vuodenvaihteessa päättyneelle VESOTE-hankkeelle.
Elintapaohjauksen perusta on hyvinvointivalmentajan osaaminen, jossa korostuvat paikallisten palvelupolkujen tunteminen ja moniammatillisen yhteistyön tekeminen, mutta ennen kaikkea asiakkaan aito kohtaaminen ja kuuleminen.
Hyvinvointivalmentajan työssä yksi tärkeimmistä työkaluista on motivoiva haastattelu. Hyvinvointivalmentaja kulkee asiakkaan rinnalla ja tukee häntä tavoitteittensa saavuttamisessa. Ohjauksen tavoitteena on asiakkaan omaehtoinen ja omista lähtökohdista liikkeelle lähtevä oman terveyden ylläpitäminen ja parantaminen. Asiakkaan tulee kokea muutokset itselleen tärkeiksi.
Hyvinvointivalmentajasta pyritään luomaan uusi ammattilainen avoterveydenhuollon sekä kuntien liikuntaneuvonnan tueksi. Hyvinvointivalmentaja tukee matalan kynnyksen vastaanotollaan asiakkaita löytämään pienetkin mahdollisuudet muuttaa omia elintapojaan terveellisemmäksi.
Terveyden edistämisen tavoitteena on terveyden, työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen sekä parantaminen, terveyden taustatekijöihin vaikuttaminen ja väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen (Terveydenhuoltolaki 1326/2010).
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen korostuu entisestään tulevaisuudessa, kun resurssit pienenevät. Sairauksien hoitoa tarvitaan, mutta terveyden edistämisellä on mahdollista vähentää sairastuvuutta ja saada sairastumista siirtymään myöhäisemmäksi. Samalla tavoitteena on myös kaventaa työikäisten terveyseroja Etelä-Karjalassa.
Minna Piirainen
Projektipäällikkö
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote
Ulla Heimonen
Projektityöntekijä
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote
Ulla Peippo
Projektityöntekijä
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote