kuva: Olesia Kullberg
Älä lue huvin vuoksi kuten lapset tai oppiaksesi kuten aikuiset. Ei, lue elääksesi.
Kirjailija Gustave Flaubert (1821-1880)
Minulta usein kysytään, miten voi oppia kieltä? Kun mietin oman suomenkielentaidon kehittämisestä, se oli hyvin perinteistä – luin lehteä joka päivä, kirjoitin uudet sanat paperille, liimasin ne lastenvaununhuppuun, opiskelin ulkoa ensin sanat ja sitten artikkelin, kun kävelin vaunujen kanssa. Kyllästyin ulkoa oppimiseen ja jatkossa vaan luin.
Viime keväänä luin yhden mielipideartikkelin, jossa opettaja oli sitä mieltä, että opettajan tärkein rooli on opettaa lukemaan. Uskon, että hän on oikeassa. Tässä muuttuvassa maailmassa emme voi taatusti sanoa mihin maailmaan opetamme meidän opiskelijoita. Nuoret ihmiset kysyvät, miksi merkki ”tallenna” on jonkun laatikon näköinen Wordissa? Mutta kun eihän se kauan sitten ollut, kun vein tässä ”laatikossa”, eli disketillä oman oppinäytetyön ohjaajalle tarkistettavaksi! Viisitoista vuotta sen jälkeen diskettejä ei enää ole olemassa, eikä sanaa aktiivisessa käytössä.
Maailman mukaan muuttuu myös kieli – sanat vanhenevat, niiden merkitys vaihtuu, uudet sanat taas ilmestyvät. Tämä koskee työelämää myös – innovaatiota tarvitaan, ja innovaatio vaatii uusia termejä. Miten kielenopettaja voi opettaa opiskelijalle jotain, mitä ei ole edes keksitty? Ei voikaan, mutta hän voi antaa työkalut siihen, että opiskelija ylläpitää omaa kielitaitoansa koko elämänsä aikana. Tärkein työkalu siihen on lukutaito.
Lukutaidolla en tarkoita pelkästään lukemista, vaan myös osaamista etsiä lähteitä, seurata sosiaalisessa mediassa oikeita kanavia, poimia ideoita. Lukemisesta pitäisi tulla opiskelijan elämäntapa. Opettajalla on suuri rooli opiskelijoiden lukutavan kehittämisessä. Valitsemalla mielenkiintoisia ja ajankohtaisia artikkeleita, kehittämällä tehtäviä ja projektia, jotka edellyttävät tiedon hakua, opettaja voi aktivoida opiskelijan halua lukemaan.
Lukemalla paljon ja säännöllisesti voi ammattitaidon kehittämisen lisäksi kehittää myös kieltä. Sekä äidinkielen, että vieraiden kielten tason ylläpito vaatii jatkuva työtä. Tämän työn ei kuitenkaan tarvitse olla kivulias. Jos opiskelija oppii jo opiskelun aikana eri kielillä seuraamaan uutisia, lukemaan uusien tutkimusten tuloksia, tarkistamaan johtavien yritysten päivityksiä sosiaalisessa mediassa, niin hän pysyy ajan tasalla ja samalla huolehtii oman ammattikielitaidon kehittämisestä.
Kaksitoista vuotias tyttäreni toi kirjan koulusta. Hän sanoi että jokaisen piti valita kirjan josta tykkää ja ottaa sitä kotiin luettavaksi. Kaikki tykkäsivät kirjasta, jonka minun tytär toi kotiin. Kukaan ei kuitenkaan valinnut sitä, koska se oli pisin. Silloin kun lukeminen on elämäntapa, sitä ei nähdä sivujen numeroina tai kulutetun ajan määränä, vaan silloin se on osaa päivän rutiineja, kuin syöminen, käveleminen, nukkuminen. Silloin se ei työllistä, sitä vaan tehdään ja kielitaidon kehittäminen tapahtuu ihan kuin itsekseen. Sellaista lukutaitoa haluaisin kehittää minun opiskelijoilla. Luulen, että näin voin näyttää heille polun elinikäiseen oppimiseen, joka takaa heille hyvän ammattitaidon ja myös kielentaidon ylläpitämisen.
Olesia Kullberg
Lehtori
Saimaan ammattikorkeakolu