Sote-uudistukset tuovat muutoksia kuntien palvelurakenteisiin. Julkisen sektorin ja yritysten palvelujen rinnalle ovat nousemassa järjestöjen palvelutuotanto ja vapaaehtoistyö. Epävirallisen työn asema on vahvistumassa. Sote –uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelut pyritään yhdistämään kaikilla tasoilla asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi, jotta ne olisivat asiakkaan tilanteessa oikea-aikaisia, vaikuttavia ja tehokkaita. Järjestöt tuottavat laajasti vertaistukea sosiaali- ja terveysalan asiakkaille ja heidän omaisilleen ja sen tiedetään vaikuttavan myönteisesti asiakkaan toipumiseen ja hyvinvointiin. Siksi olisi tärkeä yhdistää se entistä paremmin asiakkaan hoito- ja palveluketjuihin.
YAMK-opinnäytetyö vertaistuesta Kaakkois-Suomen Sydänpiiri Ry.:llä kuvaa eteläkarjalaisten vertaistukiryhmäläisten kokemuksia vertaistukitoiminnasta. Vertaistoiminnassa olennaista on samankaltaisessa tilanteessa elävien ja samankaltaisia asioita kokeneiden ihmisten keskinäinen tuki, apu ja kokemusten jako. Opinnäytetyö liittyi hankkeeseen Yhdessä Terveyden polulle 2013–2015. Hankkeen aikana kerätyistä palautteista Sydänpiiri toivoi yhteenvetoa. Opinnäytetyönä syntyi vertaisten kokemuksista yhteenveto, josta koostettiin kehitysehdotuksia Sydänpiirille.
Hankkeen aikana kerättyjen palauteiden (N=258) lisäksi opinnäytetyössä toteutettiin fokusryhmähaastattelu yhdelle vertaistukiryhmälle. Ryhmä koostui kuudesta (6) työikäisestä vertaisesta. Haastattelulla saatiin arvokasta tietoa Sydänpiirin tämän päivän toiminnasta ja kokemustietoa vertaistuesta vertaisen itsensä kertomana.
Opinnäytetyön tulosten mukaan kolmannen sektorin järjestämä toiminta on edelleen huonosti tunnettua etenkin työikäisten sairastuneiden ja hoitohenkilökunnan keskuudessa. Vertaiset kokivat vertaistukitoiminnan erittäin tärkeäksi osaksi hoitoprosessia. Hakeutuminen ryhmiin oli vaihtelevaa ja usealla vastaajalla oli kokemus, että sairastumisen alkuvaiheeseen pitäisi panostaa enemmän vertaistoiminnasta tiedottamiseen ja toimintaan ohjaamiseen. Monesti tämän pitäisi tapahtua jo sairaalan päivystyksessä. Erityisesti hoitohenkilökunnan tietoisuutta järjestötoiminnasta tulisi lisätä esimerkiksi sisäisillä koulutuksilla.
Aktiivinen tiedottaminen hyvinvointiasemille ja työterveyshoitajille saisi enemmän työikäisiä mukaan toimintaan. Sairaalassa sairaalavertaisen toimintaa tulisi lisätä osastoilla ja päivystyksessä. Lisäksi ahkeralla ja näkyvällä tiedottamisella terveydenhuollon henkilökunnalle saataisiin useampi sairastunut järjestön tuen piiriin. Myös järjestöjen toiminnan yleiseen näkyvyyteen tulisi panostaa entistä enemmän ja kansalaisille suunnatut tapahtumat voisi olla yksi keino lisätä tietoisuutta.
Ensihoitaja YAMK Kirsi Seppänen, Eksote
Sairaanhoitaja YAMK Pia Lagervall, Coronaria
Lehtori Birgitta Lehto, Saimaan ammattikorkeakoulu
Toimialajohtaja Pirjo Vaittinen, Saimaan ammattikorkeakoulu