Rakennusteollisuus ry:n mukaan ammattitaitoisen työvoiman saanti on noussut rakennustuotannon suurimmaksi kasvun esteeksi viimeisten kahden vuoden aikana. Etenkin osaavista toimihenkilöistä, pääosin työnjohtajista, on puutetta, joskin myös kokeneille ammattimiehille olisi kysyntää.
Työnjohtajapula juontaa juurensa 1990-luvun koulutuspoliittisiin valintoihin, kokeneen työnjohtajakaartin eläköitymiseen sekä pätevyysvaatimuksissa tapahtuneisiin tiukennuksiin erityisesti suurten kaupunkien rakennusvalvonnassa. Suurin osa tarpeista keskittyy pääkaupunkiseudun rakennustyömaille. Pulaa on erityisesti vastaavista työnjohtajista, joilla tulee olla työkokemuksen lisäksi rakennusmestarin tai insinöörin tutkinto. Tätä tarvetta ei pystytä täyttämään kevyillä toimenpiteillä, vaan vaaditaan formaalia koulutusta.
Saimaan ammattikorkeakoulu on kouluttanut työssä olevia ammattimiehiä rakennusmestareiksi vuodesta 2007 lähtien. Yritysten pula pätevistä työnjohtajista heijastuu siten, että työnantajat tukevat tutkintokoulutukseen osallistumista esimerkiksi antamalla palkallista vapaata tai järjestämällä yöpymismahdollisuuden lähiopetuspäiviksi. Koulutuksen toteutus on rakennettu systemaattiseksi ja säännönmukaiseksi, jotta työn ohella opiskelu olisi osallistujille mahdollisimman selväpiirteistä.
Näihin kokemuksiin perustuen ryhdyttiin koulutuksen järjestämiseen pääkaupunkiseudulla, missä tarve on suurin. Uudenmaan ELY-keskus rahoittaa 2-vuotisen rakennusmestarien muuntokoulutuksen. Kohderyhmänä ovat korkeakoulutetut, työllistymissyistä alaa vaihtavat henkilöt. Marraskuussa 2017 Saimaan ammattikorkeakoulu aloitti koulutuksen 30 opiskelijan ryhmän kanssa Helsingissä.
Toukokuussa 2018 koulutusta on takana 6 kuukautta. Opiskelijat ovat suorittaneet rakennusalan perusopintoja sekä olleet työssäoppimisessa yrityksissä noin kaksi kuukautta. Yritykset maksavat koulutukseen osallistuville palkkaa. Koulutettavilla on takana pitkiäkin työuria tyypillisesti asiantuntijatehtävissä. Osallistujien ensimmäiset huomiot työmailta kohdistuivat kiireeseen, työmaiden monikulttuurisuuteen ja työtuvallisuusasioihin. Työnantajien odotukset muuntokoulutettaville kohdistuvat aiemman työ- ja esimieskokemuksen tehokkaaseen hyödyntämiseen.
Puolen vuoden kokemuksen perusteella voimme myös todeta kaikkien osapuolten yhteisenä huomiona, että rakennustyömaa toimintaympäristönä poikkeaa merkittävästi niistä työpaikoista, joissa mukana olevat esimerkiksi tietotekniikan insinöörit, tradenomit ja koneinsinöörit ovat työskennelleet. Työmaaympäristöön sopeutuminen vie jonkin aikaa. Mutta samalla toisen alan ammattilaiset osaavat kiinnittää huomiota kehittämiskohteisiin, laatuun ja turvallisuusseikkoihin toisenlaisella intensiteetillä, kuin työuraansa aloittavat lyhyemmän ja tavallisesti kapeamman työhistorian pohjalta.
Suomalaisten työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman ratkaisuna korkeakoulutettujen muuntokoulutus on keino saada koulutettua työvoimaa sitä tarvitseville aloille nopeasti ja aiemmin hankittua osaamista hyödyntäen. Rakennusala ei ole tässä mielessä toimialoista yksinkertaisin, johtuen alan vastuutehtävissä toimimiseksi tarvittavista, varsin tarkkaan määritetyistä työkokemukseen ja opintoihin liittyvistä vaatimuksista.
Alusta saakka on ollut myös nähtävissä, että osa yrityksistä on hakemus muuntokoulutettavilta muutakin osaamista kuin työvoimaa akuuttiin työnjohtotarpeeseen. Osa osallistujista päätynee kehittämistehtäviin nopeasti. Rakennusalan perinteiset liiketoimintamallit ovat muuttumassa tällä hetkellä erityisesti digitalisaation ja kaupungistumisen uuden aallon mukanaan tuoman täydennysrakentamisen kasvun ja kysynnän muutoksen vuoksi, ja osaamistarve alalla on monipuolistunut. Osittain muuntokoulutuspilottiimme vastaa suoraan työnjohtajatarpeeseen, ja on kehitettävissä ja monistettavissa jatkossa. Voimme kuitenkin ennakoida, että suurempi vaikutus alalle on laaja-alaisen osaamisen hyödyntämisessä toimialan keittämisessä.
Koulutuspäällikkö Kirsi Taivalantti
Saimaan ammattikorkeakoulu